Merkittäviä huomionosoituksia nuorisotyölle ja nuorisotyön koulutukselle

Tasavallan Presidentti, Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikuntien suurmestari Alexander Stubb myönsi itsenäisyyspäivänä neljä kunniamerkkiä, jotka liittyvät nuorisotyöhön ja alan koulutukseen. Kunniamerkkien hakija Humanistinen ammattikorkeakoulu järjesti helmikuussa juhlavan luovutushetken. Pääsimmekin kyselemään miltä palkituista tuntuu.

Koulutuspäällikkö Reijo Viitaselle kunniamerkin perusteluissa painottuu työuran yhteiskunnallinen merkitys ja työn vaikuttavuus. ”Oman työuransa hahmottaminen etukäteen on ollut mahdotonta, ja usein on vain huomannut ajautuneensa johonkin tehtävään tai asemaan. Jälkikäteen arvioiden työurasta voi toki löytää myös jotakin johdonmukaisuutta. Kaiken aikaa olen päässyt keskittymään asioihin, jotka tavalla tai toisella ovat liittyneet järjestö- ja nuorisotyöhön”, pohtii Viitanen.

Järjestö- ja nuorisotyön koulutuspäällikkö, pitkän linjan nuorisoalan kehittäjä Reijo Viitanen sai Suomen Valkoisen Ruusun ritarimerkin. Viitanen kertoo, että huomionosoitus on suuri kunnia. ”Olen hyvin ilahtunut. Tietysti yhteisöpedagogikouluttajalle yksilölliset huomion osoitukset ovat myös jossakin määrin kiusallisia, koska eivät mitkään ansiot ole lopulta täysin yksilöllisiä. Suuri osa näistä ansioista kuuluu myös kaikille niille työtovereille, yhteistyökumppaneille ja läheisille ihmisille, joiden kanssa olen saanut työskennellä kaikki nämä vuosikymmenet”, tiivistää Viitanen tunnelmiaan ja lähettää extrakiitokset kaikille yhteistyökumppaneille, joiden kanssa on saanut viimeiset 40 vuotta kehittää kansallista ja kansainvälistä nuorisotyötä.

Hienoa koulutusjärjestelmää ei saa romuttaa

Viitasen esihenkilölle, koulutusjohtaja Päivi Marjaselle presidentti myönsi myös Suomen Valkoisen Ruusun ritarimerkin. Marjanen kertoo, että kunniamerkin saaminen herkistää ja saa miettimään, mitä hyvää itse on saanut aikaiseksi Suomen hyväksi. Toisekseen omaa identiteettiä ja suomalaisuutta olen pohtinut siirtokarjalaisen kersana. ”Koko työuraani yhdistää koulutus ja opetus. Kaari on varhaiskasvatuksen ja peruskoulun kautta yliopistoon ja ammattikorkeakouluun. Yhteinen nimittäjä on ollut ja on edelleen lapset, nuoret ja heikommassa asemassa olevat niin kotona, vapaa-ajalla kuin töissä”, tiivistää Marjanen ja muistuttaa, että koulutuksessa on Suomen tulevaisuus. ”Suomi on rakentanut hienon, kaikkien koulutuspolut mahdollistavan mallin. Sitä ei saa romuttaa säästöjen nimissä. Tämän ovat monet kansalliset ja kansainväliset tutkimukset osoittaneet.”

Arvojen mukaista pedagogista ja yhteisöjen kehittämistä

Yliopettaja Tarja Nyman vastaanotti kiitollisena tasavallan presidentin myöntämän Suomen Valkoisen Ruusun ansioristin. ”Humakin uudet tutkimusohjelmat: resilientti yhteiskunta, uudistuvat yhteisöt ja elinvoimaa elämyksistä, rakentavat yhteisen kehikon Humakissa tehtävälle TKI-työlle. Tämän työn kautta voimme mahdollistaa, vaikuttaa ja lisätä tulevaisuusluottamusta, moniulotteisesti myös nuoriso- ja järjestötyön kentillä”, visio Nyman.

Kolmas presidentin palkitsema henkilö oli Humakin yliopettaja Tarja Nyman. ”Pidän Suomen Valkoisen Ruusun ansioristiä erittäin merkityksellisenä tunnustuksena pitkällä työurallani tekemästäni työstä ja luottamustehtävistä. Olen saanut työurallani ja erityisesti Humakissa tehdä arvojeni mukaista ja vaikuttavaa työtä koulutusten pedagogisesta kehittämisestä yhteisöjen kehittämiseen ja TKI-toimintaan”, kiitollinen Nyman tiivistää. Nymanin työ-, luottamus- ja kehittämistehtävät ovat kiinnittyneet koulutuksen, opetuksen ja ohjauksen sekä nuoriso- ja järjestötyön kentille. Humak-vuosien osalta erityisesti opetussuunnitelmatyö, pedagoginen kehittäminen, TKI-toiminnan edistäminen sekä käytännön kehittämistyö erityisesti nuoriso- ja järjestötyön, yhdenvertaisuuden ja yhdenvertaisten mahdollisuuksien edistämiseksi ovat olleet Nymanille tärkeitä. ”Nuorisoalan osaamiskeskustyö on jatkunut Osaamiskeskus Kentaurin ohjausryhmätyön jälkeen asiantuntijatyönä Partion johtamassa Yhdenvertaisuuden nuorisoalan osaamiskeskuksessa. Humakin arvopohjaan vahvasti nojautuvat työ- ja kehittämistehtävät ovat syventäneet ammatillista ajatteluani ja rakentaneet kehyksen ammatillisen identiteetin vahvistumiselle”, kertoo Nyman ja muistuttaa, että uteliaisuus ja innostus mahdollistuu kannustuksen sekä Humakissa kokeman yhteisöllisen jakamisen ja tekemisen kautta.

Demokratian ylläpitäminen vaatii vahvempaa koulutuksen arvostamista

Humakin koulutuspäällikkö Reijo Viitanen (vas), koulutusjohtaja Päivi Marjanen, Alkio-opiston rehtori Jaana Laitila ja yliopettaja Tarja Nyman saivat tasavallan presidentti Alexander Stubbin myöntämät kunniamerkit. Presidentti myönsi kunniamerkit itsenäisyyspäivänä. Juhlallinen luovutushetki järjestettiin helmikuussa Humakin Valkeatalon kampuksella Haagassa.

Alkio-opiston rehtori, Humakin hallituksen puheenjohtaja Jaana Laitila sai Suomen Valkoisen Ruusun ritarimerkin. ”Tuntuu todella hyvältä saada tällainen merkittävä tunnustus kaikesta siitä toiminnasta ja työstä, jota on tullut tehtyä vuosien saatossa vapaaehtoisena järjestöissä ja työntekijänä eri työtehtävissä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämisen parissa”, kiittelee Laitila. Kansanopiston rehtorina jatkuvan ja elinikäisen oppimisen merkitys on Laitilalle merkittävä. ”Koen, että koulutuksella ja sivistyksellä tulisi tulevaisuudessa olla yhä tärkeämpi merkitys yhteiskuntarauhan ylläpitäjänä ja vahvistajana. Demokratian ylläpitäminen edellyttäisi vielä nykyistäkin vahvempaa koulutuksen merkityksen tunnistamista ja arvostamista”, tiivistää Laitila näkemyksensä.

Humanistin pitäisi ohjata poliittista päätöksentekoa

Viitasen jo 1980-luvulla alkanut kokemus nuorisojärjestötyöstä antaa näköalan nuoriso- ja järjestötyön tulevaan. ”Koska poliittiset mannerlaatat ovat tällä hetkellä liikkeessä ja etsivät uutta kansainvälistä järjestystä, heijastuu se myös Suomessa järjestö- ja nuorisotyöhön. Kun samaan aikaan myös leikkauspaineet julkisen talouden suunnasta kasvavat, muuttaa se väistämättä toimintakenttää ja toimintatapoja”, pohtii Viitanen ja uskoo, että kansalaistoiminta ei kuole, vaikka julkisista varoista sille osoitettu tuki loppuisi kokonaan. Kansalaistoiminnan merkitys yhteiskunnassa muuttuu ja suhde julkiseen valtaan voi muuttua suuntaan, joka ei välttämättä ole pelkästään myönteinen. ”Uusia ratkaisuja eriarvoistumisen torjumiseen tarvitaan. Ilman niitä nuorten tulevaisuuden usko ei vahvistu. Olennaisin visio minun mielestäni on, että yhteiskunta ei toimi, eikä elä ilman järjestö- ja nuorisotyötä – eikä ilman humanismia ja sivistystä”, jatkaa Viitanen ja kertoo ostaneensa 1980-luvun alussa Georg Henrik von Wrightin esseekokoelman Humanismi elämänasenteena. ”Teos on edelleen työpöydän vieressä olevassa kirjahyllyssä käden ulottuvilla.”

Kaikki 6.12.2025 myönnettyjen kunniamerkkien saajat löytyvät ritarikuntien nettisivuilta: