Järjestin järjestää nuorisojärjestöjen tiedon

Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämät avustukset vuodelle 2026 on julkaistu maaliskuun alussa ja järjestöt ovat saaneet näistä päätöksen. Päätöksen yhteydessä OKM suosittelee järjestöille Järjestimen käyttöä. Toiminnanjohtaja Olka Nguyen ja toiminnanohjaaja Linda Linnaranta kertovat miksi ja miten Järjestin on otettu käyttöön Pinskuliitossa valtakunnallisesti eri puolilla Suomea.

”Olemme jo aikaisemmin olleet ottamassa Järjestintä käyttöön ja testailimme sitä, mutta alkuvaiheessa se ei täysin vastannut tarpeitamme. Järjestintä on kehitetty vuosien aikana merkittävästi ja nyt sieltä löytyvät kaikki olennaiset toiminnot. Palvelu toimii hyvin, ja siellä on helppo kerätä ja vertailla dataa”, tiivistää Olka Nguyen ja jatkaa, että Järjestin on vuoden 2026 alusta alkaen otettu Pinskuilla käyttöön valtakunnallisesti. Hämeen Pinskujen Linda Linnaranta pohtii, että Järjestin on helppokäyttöinen ja vastaa järjestön tarpeeseen kerätä toimintatietoja OKM:lle sekä kerätä dataa palautekyselyistä.”Jos ongelmia on tullut, olemme aina saaneet apua ja opastusta Niina Autiomäeltä.”

Omat opetusvideot auttavat kentän toimijoita

Pinskut ovat toteuttaneet useamman koulutuksen Järjestimen oman kouluttajan Niina Autiomäen kanssa. ”Lisäksi olemme kouluttaneet Järjestintä sisäisesti tapahtumissamme. Olemme myös tehneet sisäisiä opetusvideoita ja ohjeistuksia sen käytöstä. Harjoittelimme käyttöä lisäämällä ”vanhoja” tapahtumia ja luomalla testikyselylomakkeita”, kertaa Nguyen Järjestimen sisäänajoa Pinskuilla. Hämeen Pinskujen Linnaranta on ollut oikein tyytyväinen palveluun ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin ja kannustaa muitakin nuorisojärjestöjä ottamaan Järjestin käyttöön. ”Ottakaa Järjestin rohkeasti käyttöön. Se helpottaa raportointia sekä sisäisesti että rahoittajille. Käytön oppii helposti ja toimintatietojen kerääminen onnistuu myös vapaaehtoisilta ilman erillisiä tunnuksia.”

Vinkkejä muille järjestöille sekä jatkokehittämisideoita

Toiminnanjohtaja Nguyen kannustaa myös kumppanijärjestöjä Järjestimen käyttäjäksi ja kertoo, mikä Pinskuilla on toimivaksi todettua. ”Järjestimeen kannattaa laittaa toimintatietojen omaksi kysymykseksi muistiinpanokysymys, johon voi esimerkiksi kirjata tapahtuman nimen. Näin esimerkiksi excelissä on helpompi tunnistaa mistä tapahtumasta tarkalleen oli kyse.” Linnaranta puolestaan kehittää Järjestintä entisestään. ”Sellainen toive tuli mieleen, että palautekyselyistä ja toimintatiedoista olisi kiva saada tulostettava pdf-versio, jossa näkyy kaikki kyseisen kyselyn graafit ja tekstivastaukset kokonaisina, ei vain sanapilvenä. Näin esimerkiksi palautekyselyn tulokset voisi tulostaa pdf-tiedostoksi ja jakaa helposti yhdistyksen hallitukselle tai leirin ohjaajille vielä helpommin.” 

Jatkuvaa kehittämistä yhdessä käyttäjien kanssa

Järjestimen kehittäjä ja tuoteomistaja Niina Autiomäki kuuntelee tarkasti ja kertoo, ettäpdf-tiedostomuodon saaminen tallennusmuodoksi on nyt kehitystyön alla. ”Todennäköisesti saamme valmista huhtikuun aikana. Kaikkiaan on mukavaa kuulla, että uudistusten myötä Järjestimestä on tullut entistä paremmin järjestöjen arkeen sopiva tiedonkeruun työkalu, jonka monipuoliset raportointityökalut mahdollistavat datan monipuolisen käytön myös rahoitusraportointien lisäksi”, kiittelee Autiomäki ja jatkaa: ”Otamme edelleen vastaan kehitysideoita järjestöiltä ja tulemme toteuttamaan ne mahdollisuuksien mukaan. Viimeisin kehitystoimi tuotiin käyttöön maaliskuun lopulla, kun toimintatietolomakkeeseen lisättiin uusi toimintamuoto, joka kattaa muun muassa etsivän-, jalkautuvan- ja erityisnuorisotyön ja työpajatoiminnan.”

Nuorisotilastot.fi sivusto kokoaa tiedon kansallisesta nuorisotyöstä

Olit sitten uusi tai vanha Järjestimen käyttäjä, otathan yhteyttä matalla kynnyksellä osoitteeseen jarjestin@humak.fi, niin jutellaan lisää järjestönne tiedontuotannosta. Muistathan, että Järjestimestä menee tietoa myös nuorisotilastot.fi-sivustolle, jota käytetään muun muassa päätöksenteon tukena. Näin saamme entistä paremmin näkyväksi järjestöjen tekemän nuorisotyön laajuuden ja vaikuttavuuden yhteismitallisen tiedon avulla. 

Teksti ja kuvat: Maarit Honkonen-Seppälä, Humakin lehtori, joka toimii Järjestimen viestijänä ja AHK-hankkeen Humakin projektipäällikkönä