NuorisotyöLokakuun ensimmäinen perjantai avautui sumuisena. Tampereen yliopiston kampusalueen vaahterat sävyttivät päivän oranssinpunaiseksi. Osaamiskeskus Altiuksen ja Nuorisotutkimusseuran tutkija Minna Rauaksen väitös “Ammatillinen työhyvinvointi 2020-luvun nuorisotyössä” on kirkas ja värikäs.
Reilun kahden tunnin vuoropuhelun ja akateemisen perinteen käytäntöjen mukaisesti Rauaksen väitös hyväksyttiin ja kehuttiin. Vastaväittäjänä tutkimusprofessori Tommi Hoikkala ja kustoksena professori Päivi Honkatukia loivat tilaisuudesta vahvan oppimisenpaikan.
Ammattiliitto Nuoli ry:n työhyvinvointihanke toimi starttina
Tohtori Minna Rauas on toiminut nuorisotyössä reilu 20 vuotta ja työnohjaajana noin 10 vuotta. ”Väitöskirjan aihe yhdisti kaksi ammatillista kiinnostuksen kohdettani. Luontainen uteliaisuuteni on johdattanut minua opiskelemaan ja oppimaan uutta itseä kiinnostavista asioista. Haluan ymmärtää asioiden ja ilmiöiden rakentumista ja kehittymistä”.
“Ajatuksen tasolla muhinut ajatus väitöskirjasta pääsi alkamaan, kun sain syksyllä 2020 paikan Nuoriso- ja liikunta-alan asiantuntijoiden (Nuoli ry) työhyvinvointihankkeessa projektitutkijana. Tuon tutkimushankkeen aihe ja väitöskirjani teema kietoutuivat luontevasti yhteen”, tiivistää Rauas lähtömotiivit.
Työhyvinvoinnista puhuminen voi jo itsessään lisätä työssä jaksamista
Väitöksen mukaan Suomessa tehdään noin 3200 henkilötyövuotta kunnallista nuorisotyötä. Kaikkiaan Suomessa on yli 800 nuorisotilaa. Yleisempiä kunnallisen nuorisotyön työmuotoja eli avointa nuorisotilatoimintaa, etsivää nuorisotyötä ja koulunuorisotyötä tuottaa yli 95 prosenttia Suomen kunnista.
”Toivon, että nuorisoalan ammatti saa lisää tilaa työhyvinvointikeskustelussa. Huomio voi jo itsessään vaikuttaa positiivisesti työssä jaksamiseen, koska se auttaa jäsentämään työhyvinvointitekijöitä myös itsensä ja työyhteisönsä ulkopuolelle. Ehkä jollakin tavalla asioiksi, jotka ovat olemassa “meistä riippumatta”. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö niihin voisi vaikuttaa, mutta työssä jaksaminen ei ole siten vain yksilön tai työyhteisön vastuulla”, pohtii Rauas.
Neljän osatutkimuksen kokonaisuus
Rauas on tarkastellut väitöksessään ammatillista työhyvinvointia nuorisotyössä neljän osatutkimuksen avulla. ”Yhdessä nämä neljä osatutkimusta osoittavat toimialaan liittyviä jännitteitä, jotka vaikuttavat nuorisotyössä toimivan ammattilaisen työhyvinvointiin ja toimivat siten ammatillisina työhyvinvointitekijöinä.
Vakiintuneet ammattikäytännöt, työn kohderyhmä, työympäristöt ja työhön kohdistuvat yhteiskunnalliset odotukset sekä ammattiin sitoutuminen ovat esimerkkejä ammatilliseen työhyvinvointiin vaikuttavista elementeistä. Ne ovat osa nuorisotyön toteuttamista ja asettavat työntekijän toimimaan näiden tekijöiden läsnäolossa”, jatkaa Rauas.
Osallisuutta ja yhteisöllisyyttä lisää
Rauas kertoo, että nuorisotyön työhyvinvointi rakentuu myös toimialan yhteisöllisyydestä. ”Nuorisotyössä osataan edistää osallisuutta ja yhteisöllisyyttä nuorten parissa. Tämän soisi leviävän myös ammattilaisten keskuudessa, työtehtävästä riippumatta. Ammattikuntaa yhdistää erityinen näkemys nuorista, nuoruudesta ja työn tarkoituksesta. Työhyvinvointia vahvistaa lisäksi kokemus siitä, että nuorisotyön ydintehtävä toteutuu arjessa”, kertoo Rauas ja toivoo, että nuorisotyöntekijöiden työhyvinvointiin kiinnitettäisiin huomiota, jotta meillä olisi jatkossakin työhönsä sitoutuneita ja pitkäjänteistä nuorisotyötä tekeviä ammattilaisia.
Tohtori Minna Rauksen väitöskirjan voit lukea täältä:
https://trepo.tuni.fi/handle/10024/239453
Minna Rauas on myös keskustelijana Järjestimen podcast-sarjassa ”Nuorisotyö nyt ja tulevaisuudessa”. Sarjan ensimmäisessä jaksossa pohditaan nuorisoalan tiedontuotantoa. https://www.humak.fi/julkaisut/nuorisotyo-nyt-ja-tulevaisuudessa-podcast-sarja/
Teksti ja kuvat: Maarit Honkonen-Seppälä, Humakin lehtori, joka toimii Järjestimen viestijänä.
