Talvella yhteisöpedagogi (AMK) -opiskelija Atte Käppi mietti kolmatta ammatillista harjoitteluaan. Pohdintaan vaikutti maailmanpoliittinen tilanne ja halu oppia uutta. ”Eurooppaan on paennut miljoonia ihmisiä Venäjän Ukrainaan kohdistaman sotilaallisen hyökkäyksen takia. Ihmiset ovat tulleet Eurooppaan etsimään turvaa. Maahanmuuttoviraston tilastojen mukaan Suomeen on saapunut yli 50 000 tilapäistä suojelua hakevaa ihmistä”, kertoo Käppi. Hän sai toivomansa harjoittelupaikan Laukaan vastaanottokeskuksessa.
Laukaan vastaanottokeskus on tilapäisen suojelun yksikkö. ”Ennen harjoittelua perehdyin taustoihin ja termeihin niin hyvin kuin mahdollista. Tilapäistä suojelua saavien henkilöiden prosessi eroaa huomattavasti tavanomaisesta turvapaikanhakijan prosessista. Turvapaikanhakijoille oleskeluvan saaminen ei ole itsestään selvyys, toisin kuin tilapäistä suojelua hakeville. Tilapäisen suojelun alla olevat henkilöt saavat oleskeluvan automaattisesti tietyksi ajaksi sekä työnteon oikeuden. Eroavaisuuksia on myös palveluiden määrässä ja helppoudessa. Tilapäisen suojelun asiakkaat saavat sosiaali- ja terveyspalvelut vastaanottokeskuksesta, kun taas turvapaikanhakijat saavat kyseiset palvelut kunnalta. Tämä tarkoittaa usein suuriakin eroavaisuuksia jonotusajoissa”, taustoittaa Käppi.
Ennakkoluulotonta kohtaamista
”Työskentely vastaanottokeskuksessa oli monipuolista ja ihmiskeskeistä työtä. Vastaanottokeskuksen palveluihin kuuluu majoittamisen lisäksi sosiaali- ja terveyspalvelut. Laukaan vastaanottokeskus on hajasijoitusvastaanottokeskus, jossa on 230 asiakaspaikkaa sijoitettuna eri puolelle Laukaata. Asukkaat asuvat itsenäisesti nais- mies- tai perhe/ seka-asunnoissa. Asiakkaamme ovat pääasiassa ukrainalaisia sotaa paenneita tilapäisen suojelun saaneita ihmisiä”, kertoo Käppi ja kannustaa opiskelijakollegoitaan etsimään monipuolisia ja erilaisia harjoittelupaikkoja.
Yhteisöllisillä taidoilla eteenpäin
Yhteisöpedagogien osaamiseen kuuluu keskeisesti yhdenvertaisuuden tukeminen. ”Mikä olisikaan parempi paikka toteuttaa tätä osaamista, kuin vastaanottokeskus. Ohjaajan on hyvä ymmärtää kulttuurillisia eroja ja suhtautua asiakkaiden tarpeisiin eri näkökulmista. Yhteisöpedagogin tutkinto antaa opiskelijalle valmiudet moninaisuuden kohtaamiselle. Tämä on tärkeää vastaanottokeskuksessa, koska jokainen asiakas ja työntekijä tulevat eri taustoista ja lähtökohdista. Tämän takia on ohjaajan pystyttävä lähestymään asioita sosiokulttuurista viitekehystä hyödyntäen. Yhteisöllisillä taidoilla on työssä tärkeä merkitys niin työyhteisössä kuin asiakaspalvelussa. Yhteisöpedagogi pystyy mukautumaan tilanteisiin ja hyödyntämään yhteisöllisiä taitojaan vastaanottokeskuksen jokapäiväisessä arjessa”, jatkaa Käppi.
Empaattisuutta ja tietoa
Muuttuva maailmantilanne luo muuttuvan kentän myös vastaanottokeskuksille ja se tuo omat haasteensa. ”Yhteisöpedagogin tutkinnossa valmistaudutaankin siihen, kuinka toimia muuttuvassa työkentässä. Usein olen omassa roolissani ohjaajana pohtinut mitä Ukrainasta sotaa pakenevat ihmiset käyvät läpi. Osa asiakkaiden perheistä on voinut jäädä kotimaahansa, kun taas toiset voivat elää jatkuvan epätietoisuuden tilassa. Lisääntyvät sotauutiset kantautuvat asiakkaiden korviin ja aiheuttavat varmasti ahdistusta niin asiakkaille, kuin myös työntekijöille. On haastavaa miettiä, miltä tuntuu asua vieraassa maassa ilman kielitaitoa ja työtä”, pohtii Käppi.
Haasteena kielimuuri
”Vaikka harjoittelussa on ollutkin paljon positiivista, niin on haasteitakin noussut esiin. Olen henkilökohtaisesti kokenut välillä vaikeaksi kielimuurin yli kommunikoinnin. En tietenkään ole ainoa, kenellä on ollut ongelmia kyseisessä asiassa. Monien juttutuokioiden jälkeen olen huomannut juuri monen ohjaajan kertovan viestinnän olevan vaikeaa, varsinkin asiakkaiden suuntaan. Lisähaasteita ohjaajan työhön tuo jatkuvasti muuttuvat ohjeistukset maahanmuuttovirastolta. Henkilökohtaisesti myös olen välillä tuskaillut tietosuojan kanssa. Monesti on tapahtunut asioita, joita olisin halunnut kertoa kavereille, mutta vaitiolovelvollisuus sen estää. Olen kuitenkin tyytyväinen, että työympäristö on vastaanottava. Aina kun haluaa purkaa jotain tai vain juhlia onnistumista, on työkavereista joku kuuntelemassa. Harjoittelun aikana olen huomannut, kuinka tärkeää hyvä työnohjaus ja sekä terve hyvähenkinen työyhteisö on”, päättää Käppi ja kiittää harjoitteluohjaajiaan.
Lisätietoja:
https://www.consilium.europa.eu/fi/infographics/temporary-protection-displaced-persons/
https://migri.fi/tilapaisen-suojelun-tilastot
Juttuun Käppi on haastatellut harjoitteluohjaajaansa Juha Kauttoa Laukaan vastaanottokeskuksesta.
Teksti: Atte Käppi ja Maarit Honkonen-Seppälä
Käppi opiskelee kolmatta vuotta yhteisöpedagogiksi Humakin Jyväskylän kampuksella. Honkonen-Seppälä toimii hänen ammatillisen harjoittelun ohjaajanaan.
Kuvat: Atte Käppi