Nuorisotyö-lehti 1/2024 aseteltuna puisen pinnan päälle.

Pääkirjoitus 1/2024: Uusi aikakausi 

Esa Linna

Nuorisotyö-lehdellä on alkanut taas kerran uusi aikakausi, sillä toisena julkaisijana aloitti vuoden alusta ja tämän numeron myötä Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijat ry. Kiitos Nuoli ry:n toiminnanjohtajan ja toimituskuntaan kuuluvan Petteri Piiraisen, saimme selville Nuorisotyö-lehden vuoden 2024 vuosikerran olevan järjestyksessään jo 78:s (seitsemäskymmeneskahdeksas). Parin vuoden päästä on siis juhlavuosi! Edellinen suurempi uudistus tapahtui vuonna 2018, jolloin Suomen Nuorisoseurat otti lehden julkaisemisen haltuunsa Allianssin jälkeen.  

Piiraisen Petteri löysi myös internetin arkistoista Juha Niemisen kirjoittaman mielenkiintoisen katsauksen Nuorisotyö-lehdestä vuodelta 1996, jossa kerrotaan lehden ensimmäisestä viidestä vuosikymmenestä. Nuorisotyö-lehti on aloittanut nimellä Nuoriso ohjaaja (tai joidenkin lähteiden mukaan oikein kirjoitettuna Nuoriso-ohjaaja) vuonna 1946, jolloin Nuorisotyöntekijöiden yhdistyksen (NTY) perustaman julkaisun tehtävänä oli “nuorisotyön mainostaminen ja nuorisotyön aseman lujittaminen”. Tarkoituksena oli myös kertoa järjestetyn nuorisotoiminnan merkityksestä, taloudellisista tarpeista ja vaatimuksista. Lisäksi lehden tuli saattaa yhteiskunnan tietoisuuteen nuorisotyön “suorittaman palvelustehtävän tärkeys, kunnon kansalaisen kasvattamisessa rakkaaseen isänmaahamme ja lujan valtakunnan rakentamisessa”. Viimeiset, jylhät lauseet kertovat sodanjälkeisen ajan mentaliteetista, jolloin nuorten tulevaisuus poliittisestikin jännittyneinä aikoina oli suurena huolenaiheena.    

Suomen Nuorisojärjestöjen Edustajisto otti haltuunsa lehden julkaisun ja vuonna 1947 lehden nimeksi muuttui Nuorisonohjaaja. 60-luvulla Nuorisotyöntekijäin Liitosta (myöhemmin Nuorisotyön keskus) tuli lehden julkaisija ja vuonna 1968 nimeksi valikoitui nykyinen Nuorisotyö. 90-luvun alussa julkaisijana aloitti Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi, joka jatkoi aina vuoteen 2017, jolloin lehden lakkauttamispäätös aiheutti alalla porua. Suomen Nuorisoseurat tuli kuitenkin hätiin. Tässä lienee paikka kliseiselle “loppu onkin historiaa” -sloganille.  

Nuorisotyö-lehti on muuttunut aikojen saatossa tarpeiden ja nuorisoalan painopisteiden mukana, aivan kuten nuorisotyönkin tulee muuttua. Vuonna 2024 suomalainen nuorisotyö on monimuotoisempaa kuin koskaan, jolloin kahden julkaisijan panostus lehden sisältöön palvelee lukijoita entistä paremmin. Koska lehden numeroita on nyt yksi enemmän per vuosi, haastaa se myös toimituskuntaa juttuaiheiden ideoimisessa. Eikä lehden numeroita ilman satunnaisia avustajia ja kertaluonteisia kirjoittajia saataisikaan kunnialla tehtyä. Siksi kannustankin mielelläni nuorisoalan toimijoita ympäri Suomea (ja ulkomailtakin) antamaan palautetta ja ehdottamaan aiheita artikkeleille.  

Päivätyössäni olen vastuussa Jyväskylän kaupungin nuorisopalvelujen palveluviestinnästä, jossa kannustan ehdottamaan tiedoteaiheita “pienistäkin kissanristiäisistä”, sillä ne voivat olla aivan yhtä kiinnostavia kuin isot tapahtumat tai toiminnot. Nuorisotyö-lehden juttuideoiksi ja -aiheiksikin kaivataan aivan yhtä lailla tarinoita niin isoista kuin pienistä, mutta monille ja varsinkin nuorille ehdottoman tärkeistä asioista.  

Pääkirjoitus on julkaistu Nuorisotyö-lehden numerossa 1/2024.

Jaa