NuorisotyöEtelä-Karjalassa toteutetaan nuorisotyötä koko maakunnan voimin. Kuntien yhteinen kehittämishanke häivyttää kuntarajoja nuorisotyössä, luo entistä parempiamahdollisuuksia monialaiselle yhteistyölle ja turvaa alueellista yhdenvertaisuutta nuorisopalveluiden osalta.
Oikeesti oikeella asialla
Etelä-Karjalassa nuorisotyöllä on pitkälle juurtuneet perinteet, ja yhteistyötä alueella on tehty jo vuosia. Kuntien resurssien ollessa niukat on yhteisenä toiveena ollut syventää yhteistyötä ja luoda maakuntaan palvelurakenne, joka turvaisi entistä paremmin nuorten yhdenvertaisuutta palvelujen saatavuudessa ja laadussa. Näistä ajatuksista on saanut alkunsa Oikeesti Oikeella Asialla -hanke, joka pyörähti käyntiin Etelä-Karjalassa syksyllä 2018.
Laatua ja mittareita nuorisotyöhön
Hankkeen tavoitteena on ollut määrittää, mistä elementeistä muodostuu ja minkälaista on eteläkarjalainen laadukas nuorisotyö sekä miten sitä voidaan mitata ja arvioida. Työn määrittelyä on tehty hankkeen ensimmäisen kauden aikana muun muassa nuorisotyön toimijoiden haastatteluilla, työajanseurannalla sekä kuntalaisille lähetetyillä kyselyillä. Toisella kaudella nuorisotyön arviointia ja mittaamista testataan muun muassa määrällisillä mittareilla, toiminnassa mukana olevien laadullisella kyselyllä sekä ensimmäisen kauden mukaisella kuntakyselyllä. Tämä kysely toteutetaan jatkossa Etelä-Karjalassa aina vuosittain, ja vastaajina kyselyssä ovat sidosryhmät, kuntalaiset, huoltajat, päättäjät ja nuoret. Kysely havaittiin jo ensimmäisen kauden aikana hyvin toimivaksi, ja sillä saadaan jatkossakin erittäin vertailukelpoista materiaalia siitä, miten tyytyväisiä kunnissa ollaan nuorisotyön palveluihin ja mitä nuorisotyöltä tulevaisuudessa odotetaan.
Yksi hankkeen tärkeimmistä tuloksista ja laadun mittareista tulee olemaan maakunnan työntekijöiden itsearvioinnit sekä kuntien väliset auditoinnit. Tammikuun 2020 aikana nuorisotyöntekijät kokoontuivat miettimään, millaisella kriteeristöllä maakunnallista nuorisotyötä on jatkossa hyvä arvioida. Kevään aikana työtä jatketaan auditointikoulutuksilla ja tavoitteena on, että kaikissa kunnissa työntekijät ovat tehneet itsearvioinnit ennen kevätkauden loppua. Tämän jälkeen on hyvä lähteä toteuttamaan ensimmäisiä auditointeja, kunhan tilatoiminta pyörähtää taas käyntiin kesälomien jälkeen.
Maakunnallinen nuorisotyön perussuunnitelma
Hankkeen ensimmäisellä kaudella maakunnan työntekijöiltä nousi esille toive maakunnallisen nuorisotyön perussuunnitelmasta eli NUPSista. Työntekijät kokivat, että perussuunnitelman avulla olisi mahdollista perustella työn painopisteitä ja resurssointia kunnissa sekä selkeyttää koko maakunnan tasolla nuorisotyön sisältöä ja tavoitteita. Tarkoituksena oli siis laatia yhteinen näkemys maakunnallisesta nuorisotyöstä antamalla kuitenkin alueen kunnille ja kaupungeille mahdollisuuden toteuttaa nuorisotyötä omien resurssiensa ja mahdollisesti jo ennalta määriteltyjen toimintastrategioiden pohjalta.
Suunnittelu- ja kirjoitustyötä ohjasi alusta asti koko maakunnan nuorisotyön henkilöstön kanssa pidetyt kokoukset ja ryhmätapaamiset, joiden avulla pystyttiin määrittelemään maakunnallisen nuorisotyön perussuunnitelman sisältöä. Perussuunnitelman kirjoittamisessa hyödynnettiin Lappeenrannan kaupungin nuorisotyön perussuunnitelmaa, joka oli valmistunut tammikuussa 2019. Prosessi eteni hyvin joutuisasti syksyn aikana, ja lopullinen versio Etelä-Karjalan NUPSista saatiin valmiiksi jo vuoden 2020 tammikuussa.
Maakunnallisen nuorisotyön perussuunnitelma määrittelee Etelä-Karjalassa toteutettavan nuorisotyön arvopohjan, päämäärät sekä käytössä olevat työmuodot, niiden tavoitteet ja arviointimenetelmät. Maakunnallisen nuorisotyön perussuunnitelman myötä nuorisotyön sekä muun palvelujärjestelmän osalta voidaan yhä paremmin tehdä yhteistyötä, jonka avulla tuetaan nuorten kasvua, itsenäistymistä, kykyä ja edellytyksiä toimia yhteiskunnassa. Etelä-Karjalan nuorisolla on jatkossa mahdollisuus entistä tasavertaisempaan nuorisotyöhön riippumatta asuinkunnasta, vaikka kunnat tulisivat jatkossakin päättämään omaista resursseistaan ja panostuksestaan nuorisotyöhön.
Yhteistyöllä eteenpäin
Maakunnan työntekijät ovat kokoontuneet säännöllisesti hankkeen aikana, ja yhteisissä tapaamisissa on ollut todella hyvä henki alusta alkaen. Tilaisuuksissa on ollut mahdollista miettiä senhetkistä toimintaa ja mahdollisia kehittämiskohteita sekä pienten että isojen kuntien näkökulmista. Tärkeää on ollut myös työntekijöiden saama vertaistuki toisiltaan. Tarve yhteistyölle ja yhteisille tapaamisille on ollut alusta asti selkeä, ja osittain varmaan juuri siksi asiat ovat edenneet hankkeen osalta hyvinkin jouhevasti.
Yhteistyön tuloksena ovat syntyneet myös maakunnalliset nuorisotyön verkostot, jotka ovat aloittaneet toimintansa ensimmäisen hankekauden aikana. Hankkeen kautta on myös ollut mahdollista osallistua valtakunnallisiin nuorisotyön verkostoihin, joista on saatu jo tähän mennessä paljon uusia ideoita oman alueen toiminnan toteuttamiseen ja kehittämiseen.
Suuri osa maakunnan työntekijöistä ei tuntenut toisiaan hankkeen alussa, mutta he ovat jo nyt tulleet toisilleen tutuksi. Tämä on äärimmäisen tärkeää sen vuoksi, että yhteistyö jatkuu vielä hankkeen jälkeenkin. Hankkeen ja sen tulosten avulla maakuntaan on luotu kaiken kaikkiaan vahvempi pohja yhteisöllisyyden rakentumiselle sekä monialaiselle yhteistyölle.
Teksti ja kuva
Salla Juha
koordinaattori, Oikeesti Oikeella Asialla -hanke
Artikkeli on julkaistu Nuorisotyö-lehden numerossa 1/2020.
Esa Linna
