NuorisotyöTämä artikkeli on julkaistu Nuorisotyö-lehden numerossa 2/2024, Antti Rantanivan kolumnisarjassa Pohdintoja nuorisotyöstä ja maailmasta.
Helmikuussa tuli kuluneeksi tasan kaksi vuotta siitä, kun Venäjä aloitti laajamittaisen hyökkäyssodan Ukrainaan. Kuten yleensä, myös tämä sota on aiheuttanut valtavat määrät inhimillistä kärsimystä ja vaikuttanut massiivisin tavoin tavallisten siviilien elämään. Tämä kaikki on tietenkin näkynyt myös ukrainalaisten nuorten ja lasten arjessa sekä nuorisotyössä, jota Ukrainassa tehdään. Tätä näkökulmaa konkretisoi sydäntä riipivällä tavalla esimerkiksi Andriy Chesnokovin – Ukrainan nuoriso- ja urheiluasioiden varaministerin – Brysselissä Local youth and democracy -konferenssin yhteydessä helmikuussa 2024 esittämä arvio, jonka mukaan Venäjä on sodan aikana pommittamalla tuhonnut yli 100 nuorisotilaa.
Itselläni on viime kuukausina ollut ilo ja kunnia osallistua etätapaamisiin sekä käydä kirjeenvaihtoa Young Agents of Change -nimisen ukrainalaisen nuorisojärjestön kanssa. Kyseinen vuonna 2017 perustettu voittoa tavoittelematon ja poliittisesti sitoutumaton järjestö toimii Kiovan alueelta käsin ja pyrkii edistämään nuorten tilannetta sekä nuorisotyötä koko Ukrainassa. Tätä työtä he ovat jatkaneet aktiivisesti myös sodan aikana. Järjestön työntekijöiden kanssa käydyissä keskusteluissa on avautunut selkeästi ukrainalaisen nuorisotyön tämänhetkinen tilanne ja siellä toimivien nuorisotyöntekijöiden akuutisti pinnalla olevat tarpeet, mutta samalla myös nuorisotyön tärkeä merkitys sodan aiheuttaman kriisin keskellä.
Verkkoon siirtynyt nuorisotyö haastaa nuoria ja nuorisotyöntekijöitä
Yksi iso muutos sodan alkamisen myötä on ollut se, että nuorisotyö on monilta osin siirtynyt Ukrainassa verkkoon. Yhtenä syynä tähän on edellä mainittu fyysisten kokoontumistilojen menetys eri puolilla maata. Samaan aikaan jatkuva pommitusuhka tarkoittaa, ettei ulkona liikkuminen tai kasvokkain tapahtuvan toiminnan järjestäminen ole välttämättä turvallista, minkä vuoksi monilla alueilla nuoret on käytännössä helpointa tavoittaa netissä. Tämä on ollut monin tavoin haaste ukrainalaisille nuorisotyöntekijöille, sillä monilla heistä ei välttämättä ole aiempaa kokemusta verkkopedagogiikasta ja lisäksi monilla nuorilla kuin työntekijöilläkin on puutetta digitaaliseen nuorisotyöhön vaadittavista laitteista ja välineistä.
Toinen ajankohtainen tarve Ukrainan nuorisotyössä on ylläpitää yhteyttä Euroopan muihin maihin sekä EU:hun. Paikalliset resurssit nuorisotyöhön ovat ymmärrettävästi tällä hetkellä varsin rajalliset, joten EU-rahoitus ja -yhteistyö – esimerkiksi Erasmus+ ohjelman kautta – on noussut entistä tärkeämmäksi toiminnan mahdollistajaksi. Muun muassa nuorisovaihdot tarjoavat ukrainalaisille nuorille pääsyn kasvu- ja oppimiskokemuksiin, joita ei tällä hetkellä ole mahdollista toteuttaa heidän kotimaassaan. Tiiviillä eurooppalaisilla verkostoilla ja yhteyksillä on ukrainalaisille myös suuri henkinen merkitys: ne luovat uskoa siihen, etteivät he ole jääneet yksin tämän tilanteen keskelle. Kansainvälisten suhteiden kautta luodaan ja ylläpidetään toivoa maan tulevaisuudesta sekä sotaa seuraavasta jälleenrakentamisen ajasta.
Nuoria tulee tukea maan jälleenrakentamisessa
Kolmas akuutti tarve Ukrainassa liittyy paikallisten nuorisotyöntekijöiden jaksamiseen ja henkiseen hyvinvointiin. Sota-alueella toimiessaan he ovat usein ensimmäisinä kohtaamassa nuorten kokemia traumoja ja valtavia menetyksiä, mikä tekee työstä rankkaa ja kuluttavaa. Samalla tämä tietysti kertoo nuorisotyön valtavan tärkeästä roolista sotaa käyvässä maassa, sillä se tukee nuoria selviytymään äärimmäisen haastavien olosuhteiden keskellä. Lisäksi nuorisotyöntekijät tarjoavat ukrainalaisille nuorille sekä väyliä oppimismahdollisuuksiin että kanavia vaikuttamiseen ja itsensä ilmaisemiseen, joiden kautta heidän on mahdollista olla tukemassa omaa lähiyhteisöään ja antaa oma panoksensa maansa toipumiseen tulevaisuudessa.
Useat näistä Ukrainan nuorisotyössä tunnistetuista tarpeista kuulostanevat varsin tutuilta myös täällä meillä Suomessa. Moni varmasti tunnistaa näiden teemojen olleen runsaasti esillä nuorisotyöhön liittyvissä keskusteluissa esimerkiksi koronapandemian aikana sekä sen jälkimainingeissa. Ukrainalaisten kanssa käytyjen tapaamisten aikana itselleni tuli myös väistämättä mieleen, että meillä suomalaisessa nuorisotyössä olisi paljon annettavana sellaista osaamista ja tietoa, josta olisi juuri tällä hetkellä valtavasti hyötyä Ukrainassa. Kenties voimme yhdessä pohtia erilaisia väyliä yhteyksien avaamiseksi ja tämän tietotaidon välittämiseksi ukrainalaisille nuorisoalan toimijoille – tämä otettaisiin siellä takuulla suurella kiitollisuudella vastaan.
Mikä on nuorisotyön rooli kriisien keskellä?
Ukrainan tilanne herättelee pohtimaan myös kokonaisvaltaisemmin nuorisotyön merkitystä ja roolia laajamittaisten kriisien keskellä. Kun me kohtaamme yhteiskuntaa ja totuttua elämää ravistelevan kriisin, nuoret ovat usein erityisen haavoittuvassa asemassa oleva ryhmä, mikä nähtiin muun muassa edellä mainitun koronapandemian aikana. Tällaisessa tilanteessa nuorisotyö voi toimia tärkeänä tukena, auttajana ja lohduttajana, mutta samalla myös asioiden mahdollistajana sekä uskon luojana valoisampaan tulevaisuuteen.
Valitettavasti tällä hetkellä maailmantilanne näyttää sellaiselta, että joudumme kohtaamaan mahdollisesti myös jatkossa erilaisia kriisejä, jotka tulevat haastamaan elämää niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa. Tällöin nuorisotyöntekijöiden on hyvä muistaa oma tärkeä roolinsa kriisin kohtaamisessa sekä ratkaisujen hakemisessa. Meidän nuorisoalan toimijoiden kannattaa pitää myös tiiviisti yhtä niin kotimaassa kuin Euroopassakin, sillä yhdessä olemme valmiimpia kohtaamaan niin kansakuntia koettelevat kriisit kuin pienemmätkin haasteet.
Teksti: Antti Rantaniva
projektipäällikkö
Nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenia
Kuvat: Brandon Morales (Unsplash) ja Алесь Усцінаў (Pexels)
