Esa LinnaTommi Salmela, muusikkopiireissä Tuplena tunnettu artisti ja nuorisoalan ammattilainen on tunnettu yhtyeistä Tarot ja Lazy Bonez, omasta soolomateriaalistaan sekä Raskasta joulua -projektista, jossa Salmela esiintyy maan muiden johtavien metallilaulajien kanssa esittämässä metalliversioita joululauluista. Salmela on myös pitkän linjan nuorisotyöntekijä, jonka nuorisotyön ura on alkanut 90-luvun alkupuolella Kuopion kaupungin työllistämistukipätkissä.
“Iltapäiväkerhotkin olivat tuolloin nuorisopuolen hommia. Olin myös kerhonohjaajana esimerkiksi keskustan nuokkarilla, Puijonlaaksossa, Männistön Latarissa ja monissa eri paikoissa”, Tommi “Tuple” Salmela muistelee.
Haastattelija on tavannut Salmelan ensimmäistä kertaa 90-luvulla Keski-Suomen opistossa Suolahdella, jossa Salmela opiskeli niin ikään nuorisotyötä. Mutta kuinka Tuple päätyi KS-O:n kasvatiksi?
“Pöyhösen Jarkki oli opiskelemassa Keski-Suomen opistolla ja hän houkutteli minut sinne. Opiskelin perustutkintoa opistossa, menin siitä sitten Humanistiseen ammattikorkeakouluun ja päädyin vielä suorittamaan Jyväskylän yliopistoon joitain approja. Sain kuitenkin nuoriso-ohjaajan toimen Pirkkalasta kesken opintojen, ja olin siellä 10 vuotta töissä. Vein työn ohella sitten Humakin läpi. Pirkkala oli hyvä työpaikka ja meillä oli hyvä meininki. Olemme edelleen yhteydessä vanhojen työntekijöiden kanssa”, Salmela kertoo.
“Opiskelusta jäivät parhaiten mieleen Suolahden keskiviikkoillat ja kaikennäköiset poronjuoksut”, Salmela nauraa ja jatkaa:
“Opettajapersoonat jäivät mieleen myös ja toki mukavia ystäviä tuli niiltä ajoilta. Hyvin harva heistä on muuten enää nuorisopuolella töissä. Moni on päätynyt opettajiksi, sosiaalityöntekijöiksi ja niin edelleen.”
“Suurimpia oivalluksia nuorisotyön kentän ymmärtämisestä on juurikin Keski-Suomen opiston ajoilta. Nuorisotyö ei ole ainoa taho, joka tekee nuorisotyötä, mutta nuorisotyö voi sanoittaa nuorten ajatuksia esimerkiksi päättäjille. Eniten jäi opiskelun sisällöistä mieleen opit arkkitehtuurista, miten siellä mietitään nuoria ja usein negatiivisesta näkökulmasta. Ei ole esimerkiksi ajateltu sitä, missä nuoret voivat istua ulkona. Jos me ei päästetä nuoria liikkumaan ja hengailemaan alueilla, me ei myöskään nähdä niitä asioita, mitä pitäisi. Arkkitehtuurillisesti tehdään asioita vähän päin pyllyä, jolloin massat ajetaan pois.”
Nuoriso ja nuorisotyö muuttuvat, vaikka toisinkin väitetään
Nuorisotyön opiskelu, nuorisotyö ja nuoriso muuttuvat koko ajan. Salmelalla on varsinkin nuorisotyön jämähtämisestä paljon sanottavaa kohta 25 vuoden työkokemuksella.
“En ole hirveästi seurannut nykyistä nuorisotyön opiskelun sisältöä, mutta onhan nuorisotyön kenttä muuttunut todella paljon, eikä se ole enää pelkästään vapaa-ajalle sijoittuvaa. Myös nuorisolaki on muuttunut. Toimijoita on nuorisotyössä paljon enemmän. Kenttä ammattimaistuu, joka on hyvä asia. Ja koko ajan tulee uusia nuoria ohjaajia, jotka herättelevät vanhoja työntekijöitä ymmärtämään asioita.”
Salmelan mielestä nuorisotyössä ei ole otettu tarpeeksi vakavasti alaan liittyviä tutkimuksia, jonka johdosta työ on ollut hajanaista, eikä sitä ole koordinoitu kunnolla. Kuplautuminen on asia, joka saa Tommi Salmelan näkemään punaista.
“Olen hymyillyt ja ollut paljon hiljaakin, jos kuulen että ‘kyllä minä tiedän miten tätä työtä tehdään ja kyllä minä tiedän mitä ne nuoret tarvii’. Siinä mennään niin syvälle saveen sormien kanssa ettei enempää voisi. Se tulee kyllä nuorten puheissa takaisin. Ja se on vain hyvä, että nuoret kertovat että ‘ei se Tommi noin mee, vaan näin’.”
“Joku on sanonut että nuoriso ei muutu, mutta mielestäni nuoriso muuttuu ja hirveää vauhtia. Sen mukana pysyminen ei ole niin helppoa kuin luulisi. Nuoret muuttuu ja työn pitäisi muuttua samalla. En pidä yhtään, jos työ jämähtää johonkin. ‘Meillä on nyt tää talo vuodesta -70 ja tää talo pitää olla tässä vastakin’ – sellaista puhetta en käsitä. Jos talossa ei käy ketään, se on aikansa elänyt ja silloin pitää mennä eteenpäin.”
“Kaikki puhuu nykyään matalasta kynnyksestä, mutta en ole nähnyt sitä ehkä kuin katutyössä. Työntekijälle katutyössä kohtaaminen on ainakin korkeampi kynnys, kuin nuorelle. Nuorisotyöntekijälle on helpompaa, että on olemassa joku tila johon nuori tulee, kuin se että työntekijä menee sellaiseen tilaan jossa nuoret jo ovat. Katutyö oli opettavaista, mutta mielestäni mikä tahansa nuorisotyö on tärkeää työtä”, Salmela kiteyttää.
Ohjaamo Kuopion nuorisonohjaajana nuoria vastaanottamassa
Tommi Salmela työskentelee tällä hetkellä Ohjaamo Kuopiossa nuorisonohjaajana työparinsa Sanni Reinikaisen kanssa.
“Olen kohtaamassa Kuopion ohjaamossa nuoria ja kuulostelemassa mikä nuorella on, sekä selvittämässä mitä apuja hän tarvitsee. Tykkään solmutyöskentelymallista. Nuori määrittelee yksilönä, mitä kohtaamisen jälkeen tapahtuu. Meillä ei mitään pitkiä prosesseja ole, mutta joskus nähdään neljä tai viisikin kertaa”.
Nuoret ovat Salmelan mukaan löytäneet Kuopion Ohjaamon hyvin. Ohjaamo Kuopio sijaitsee fyysisesti Sokoksen takana aivan Kuopion keskustassa, joten nuorten on helppo päästä palveluun. Ohjaamo Kuopio sijaitsee lisäksi Navigaattorissa, paikassa josta kuopiolaiset saavat asiantuntijoiden apua koulutus- ja uravaihtoehtojen löytämiseen.
“Olemme markkinoineet paljon Ohjaamoa ja markkinoimme koko ajan lisää. Kaksi ja puoli vuotta ollaan oltu toiminnassa ja keväällä se siirtyy normaaliksi toiminnaksi. Mehän ollaan vasta alussa, jos ajatellaan että ensimmäiset Ohjaamot ovat tulleet kymmenisen vuotta sitten.”
“Hallinnollisesti olemme työllisyyspalveluiden alla. Meillä on TE-asiantuntija, OPO, kokemusasiantuntija, oppivelvollisuusohjaaja ja asuntoneuvojakin on apuna. Meillä mennään aina nuori edellä, ja nuori määrittelee ketä hän haluaa mukaan.”
Musiikki on henkireikä ja vastapaino
Juttusarjassamme haastatellut musiikki- ja nuorisoalan ammattilaiset ovat eri tavoin yhdistäneet ammattejaan. Osa on ottanut musiikin työkalukseen työssä, mutta kuinka musiikki- ja nuorisoala keskustelevat keskenään Tommi Salmelan tapauksessa?
“Mulle tämä musiikin tekeminen, kiertäminen ja kaikki siihen liittyvä on vastapaino nuorisotyölle ja monesti sydäntä raastaville tarinoille, joita joutuu työssä kuuntelemaan. Musiikissa pääsen nollaamaan aivot. Jos kahdesta pitäisi valita niin nuorisotyö mahdollisesti jäisi minun osaltani siihen. Musiikki kun on se henkireikä. Ja toki perhe ja liikunta auttaa jaksamisessa työssä myös.”
“Mä en edes paljon puhu nuorisotyössä omasta muusikonurastani, mutta jos nuoria kiinnostaa se, niin totta kai kerron oman tarinani ja silloin siitä on nuorillekin hyötyä”, Salmela avaa.
Vaikka Salmela on monille metallifanille tai aikuisemmalle musiikin harrastajalle tuttu nimi, kuuntelee hänen mukaansa suurin osa nuorista aivan muuta musiikkia, kuin mistä mies julkisuudessa tunnetaan. Myös tämän vuoksi Tuplen mielestä onkin parempi jättää “et sä tiedä kuka mä oon” -tyyliset heitot kokonaan pois.
“Suuri osa niistä nuorista, jotka kuuntelee musiikkia, eivät ole Tarotista koskaan kuulleetkaan. Mitä nöyrempi on, sitä paremmin asiat rullaantuu. Pitää toki olla ylpeä siitä mitä on tehnyt. Olen ylpeä että mut on valittu aikoinaan Tarotin jäseneksi, päässyt keikoille ja olen saanut osaltaan tuloja sitä kautta, joka on taas auttanut toteuttamaan sellaisia asioita joita en ennen pystynyt – kuten äänittämään lauluja itse omalle soololevylle.”
“Tulevassa Raskasta joulua -kirjassa puhun paljon Raskasta joulua -porukasta, kuinka hieno yhteisö voi olla ja kaikki yhteisön ihmiset ymmärtävät ja kunnioittavat toisiaan. Meillä on Kuopion Navigaattorissa samaa henkeä: pyrimme ymmärtämään ja kunnioittamaan työkavereitamme sekä pyrimme parantamaan työtämme. Meillä ei ole negaation kylvämistä, vaan päinvastoin.”
Minkä vinkin haluaisit antaa nuorisotyötä opiskeleville tai tästä ammatista haaveileville?
“Tämä on hirveen rikas ja hyvä ammatti, mutta sitä kannattaa katsoa monelta kantilta. Mun neuvo on se, että ei kannata jumittua yhteen asiaan. Pitää myös ymmärtää millä tavalla muut yhteiskunnan toimijat toimii ja miksi ne toimivat juuri sillä tavalla; minkä takia opettaja opettaa ja minkä takia kolmannen sektorin työntekijä tekee omasta näkökulmastaan asioita – sen kun ymmärtää, niin oppii myös ymmärtämään omaa työtään.”
“On tärkeää ymmärtää ettei ole vain yhtä ainoaa nuorisotyön suuntausta, vaan kaikki nuorisotyön muodot ovat arvokkaita työmuotoja. Mikään niistä ei ole ainutlaatuinen ja ainoa oikea tapa tehdä nuorisotyötä.”
“Minä en tykkää, jos joku sanoo että nuorisotyö on kutsumustyötä. Tämä ei ole kutsumustyötä, vaan työtä josta saan palkkaa. Kutsumustyöstä tulee sellainen kuva että siitä ei tarvitse maksaa palkkaa. Ja tästä työstä pitää maksaa palkkaa.”
Teksti: Esa Linna
Kuvat: Marc Sabat
Nuorisotyö
