Meidän lapset - taiteen ja tarinoiden avulla kiusaamista kokeneille apua

Meidän lapset -projekti nostaa esiin tositarinoita, jotka valottavat kiusaamisen pitkäaikaisia vaikutuksia. Projekti auttaa konkreettisilla tavoilla koulukiusaamista ja väkivaltaa kokeneita nuoria, esimerkiksi yhdistämällä taidetta ja tarinoita kokonaisuudeksi, joka herättää tunteita, synnyttää keskustelua ja tarjoaa keinoja muutokseen.

Meidän lapset -projektia luotsaavat yrittäjät Kati Mehtälä ja Minna Pietarinen. Pietarinen toimii myös projektin taiteilijana. Heidän mukaansa “Meidän lapset” ei ole vain taidenäyttely – se on voimakas kokemus, joka antaa kiusaamista ja väkivaltaa kokeneille nuorille äänen, vahvistaa yhteisöjä ja rohkaisee kaikkia toimimaan paremman ja turvallisemman tulevaisuuden puolesta.

Kahden nuoren äiti Kati Mehtälä työskentelee Toinen tulevaisuus -yrityksessä, joka toimii nuorten mielenterveys- ja päihdepuolella.

Kati Mehtälän yritys Toinen tulevaisuus oy tarjoaa lyhytterapiaa, psykoterapiaa, koulutusta, neuvontaa ja työnohjausta. Mehtälä on Meidän lapset -projektin toinen perustajista. Kuva: Laura Tammisto

“Minnan olen tuntenut vuosia ja olemme yhdessä pitkään miettineet, miten voisimme vaikuttaa isommin tähän nuorten haastavaan tilanteeseen, mikä maassamme vallitsee. Näin syntyi ajatus Meidän lapset -kiusaamisen vastaisesta työstä”, Mehtälä avaa ja jatkaa:

“Olen omistautunut täysin tälle tärkeälle Meidän lapset -työlle oman työni ohessa. Työskentelen intohimoisesti koulukiusaamisen ehkäisyn ja nuorten hyvinvoinnin parissa. Minulla on vahva tausta yhteisöllisyyden tukemisesta ja etsin jatkuvasti uusia keinoja tavoittaa ja tukea nuoria, heidän perheitään ja kouluyhteisöjä. Lisäksi toimin kouluttajana ja konsulttina nuorten parissa työskenteleville ammattilaisille”.

Minna Pietarinen on viiden lapsen äiti, jotka yhtä lukuun ottamatta ovat jo aikuisia. Lisäksi hän on kahden pienen lapsen onnellinen mummi.

Taiteilija Minna Pietarinen antaa tarinoihin kirjoittamat runonsa jokaiselle tarinan antaneelle hyväksyttäväksi. Näin jokainen heistä saa tuntea olevansa turvassa näyttelyssä, jolloin oma teos ja runo on oman tuntuinen. Kuva: Bisher Sawan

“Työskentelen yrittäjänä ratkaisukeskeisenä valmentajana ja taideterapiaohjaajana, taiteilijana. Tärkein tehtäväni on taiteen ja runouden kautta nostaa ja sanoittaa niitä vaikeimpia asioita, niitä mistä ei olisi lupa puhua, poksautella niitä häpeän kuplia. Vertaistuellisten tarinoiden kautta annan niitä kadonneita sanoja tarvitseville, toivoa ja lohtua. Siksi puhun omasta tarinastani myös avoimesti ja myös äitinä omien lasteni hyvin haastavista teinivuosista, jolloin koulukiusaaminen johti masennukseen ja huumeidenkäyttöön.”

Maailmalla kiertää myös Pietarisen maalaama ja sanoittama vertaistuellinen taidenäyttely naisten oikeuksista. Näyttely toimii yhdessä suurlähetystöjen ja ulkoministeriön kanssa. Synnyin tytöksi -näyttelyn suojelijana on Suzanne Innes-Stubb.

“Taide havahduttaa, herättää meidät ajattelemaan, jolloin meillä on mahdollisuus alkaa toiminaan, meistä tulee vastuullisia toimijoita”, Pietarinen vakuuttaa.

Kiusaamisen jäljet näkyväksi

Meidän lapset on muun muassa taidenäyttely, jonka sisältönä on myös tarinoita koulukiusaamista ja väkivaltaa kokeneista nuorista. Kuinka projekti auttaa tällaista kokeneita nuoria käytännössä?

“Meidän lapset -kiusaamisen vastainen työ tuo näkyväksi kiusaamisen aikaansaamat jäljet. Omat kokemuksensa ja tarinansa tähän työhön on antanut kymmenen rohkeaa ihmistä, jotka haluavat omalla tarinallaan luoda toivoa ja rohkaista niitä, jotka tänäkin päivänä pelkäävät mennä kouluun. Teosten ja tarinoiden avulla toivomme herättävämme empatiaa ja aitoa ymmärrystä kiusaamisen ja väkivallan vaikutuksista pitkälle ihmisen elämään”, Kati Mehtälä kertoo.

Mehtälä ja Pietarinen ovat olleet ystäviä vuosien ajan. Lisäksi molempien omat lapset ovat kohdanneet rankkoja kokemuksia.

“Olimme pitkään miettineet, miten voisimme yhdistää osaamisemme ja voimamme ja luoda yhdessä jotain vaikuttavaa. Itse perustin “äidin suunnattoman tuskan” keskellä yritykseni Toinen Tulevaisuus. Koin, että jäin omien lasteni ja heidän ongelmiensa kanssa ihan yksin ja päätin, että kenenkään ei enää tarvitse joutua samaan tilanteeseen. Tiesin, että Minnalla on kyky luoda jotain todella kaunista ja koskettavaa. Vertaistuellinen lähestymistapa, aidot kokemukset ja tarinat sekä Minnan taide ja hänen kirjoittamansa runot teosten rinnalle koskettavat jokaista”, Mehtälä kertaa.

Minna Pietarisen teos “Minea”. Kuva: Mikko Ovaska

“Alusta asti meillä molemmilla on ollut suuri halu muuttaa maailmaa niin, että työmme voisi auttaa nuoria voimaantumaan, tulla nähdyiksi ja kuulluiksi sekä luoda parempaa tulevaisuutta, jossa kiusaaminen ei enää määritä kenenkään elämää.”

Tähän asti tarinoiden kerääminen on onnistunut verrattain helposti, sillä henkilöt tarinoiden takana löytyivät kaksikon omista verkostoista. Minna Pietarinen haastatteli heidät viime vuonna ja aloitti taideteosten luomisen runojen ohella. Kati Mehtälä puolestaan kirjoitti ja ikuisti henkilöiden tarinoita, joissa kuuluu heidän omat äänensä ja tapansa käsitellä asioita.

“Olin keväällä somen kautta yhteydessä useaan tarinansa antaneeseen henkilöön, jotka olin löytänyt heidän medialle antamistaan haastiksista tai heidän omissa somepostauksissaan kertomistaan kokemuksista. Osa tarinan antaneista henkilöistä tuli Katin kautta. Mukana on myös oma kokemustarina koulukiusaamisesta. Ilman sitä ei minulla olisi ymmärrystä sanoittaa kiusattujen tunteita. Mukana on lisäksi tyttäreni tarina kiusaamisesta, mikä johti hänet masennuskierteeseen ja huumeisiin, joihin hän meinasi kuolla, selviytyen päihdehoidon kautta onnelliseen aikuisuuteen. Ilman tätä kokemusta minulla ei olisi äitinä ymmärrystä, miten kiusaaminen vaikuttaa myös perheeseen, miten se koskettaa yleensä aina paljon laajemmin seuraamuksillaan”, Pietarinen kertoo.

Tarinoiden henkilöiden ikuistaminen taideteoksiksi ja runoiksi ei tapahdu hetkessä, vaan Pietarinen on tavannut jokaisen tarinansa antaneen ihmisen ja kuunnellut heitä.

“Olen tutustunut heihin ihmisinä, heidän autenttisiin persooniinsa, eleisiin, ilmeisiin ja luonteisiin. Olen kysellyt heidän lempivärejään, joilla nämä teokset ovat sitten maalattu. Jokainen päähenkilö on myös antanut minulle haluamiaan valokuvia lapsuudestaan. He ovat sitten saaneet valita minkä ikäisinä he haluavat heidät maalattavan”, Pietarinen avaa prosessia ja jatkaa:

“Maalauksessa vahvimmin vaikuttaa tunne, se tarinan ja persoonan synnyttämä tunne, mikä yhdessä ulkonäön kanssa herättävät kokonaisuuden elämään. Jokainen maalattu on saanut lopuksi vaikuttaa lopputulokseen. Tarinoihin kirjoittamani runot olen myös antanut jokaiselle hyväksyttäväksi. Tärkeintä on ollut se, että jokainen tarinansa antaja saa tuntea olevansa turvassa näyttelyssä, että se oma teos ja runo on oman tuntuinen.”

Nuorisotyö ja yritykset voivat auttaa kiusaamisen vastaisessa työssä

Kati Mehtälä ja Minna Pietarinen tekevät Meidän lapset -projektia täysin oman työnsä ohessa. Voisivatko vaikkapa kuntien, seurakuntien ja järjestöjen nuorisotyöntekijät olla apuna ja tukena projektissa?

“Kaikki mahdollinen apu tulee enemmän kuin tarpeeseen! Tavoitteemme on saada tämä näyttely kaikkiin Suomen kaupunkeihin ja esimerkiksi näyttelypaikkojen suhteen kaipaamme kovasti apua paikallisilta toimijoilta. Näyttely tulee olla aina esteettömässä ja helposti saavutettavassa paikassa ja ehdottomasti aina kävijälle maksuton.”

“Esimerkiksi Lahdessa järjestettiin “Lahen lapset” -tapahtuma 15.1.2025 täysin vapaaehtoisten voimin. Ilta oli upea ja nuoria löysi paikalle todella runsain joukoin. Tällaisia tapahtumia toivoisimme voivamme luoda jokaiseen kaupunkiin, missä näyttely on. Näyttelyn lisäksi meillä on näistä teoksista akustiikkalevyille painettu kopiosarja, missä jokaisen teoksen alaosassa on myös ote joko henkilön tarinasta tai Minnan kirjoittamasta vertaistuellisesta runosta.”

“Toivoisimme, että saisimme nämä kopiosarjat kaikkiin Suomen yläkouluihin ja lukioihin. Ensimmäisen kopiosarjan pääsimme luovuttamaan Lempäälään Hakkarin koululle. Tämän teossarjan heille lahjoitti Lempäälän Rotaryklubi. Etsimme juuri tällaisia kumppaneita, ketkä voisivat oman vastuullisuusohjelmansa puitteissa lahjoittaa tämän sarjan vaikkapa omalle lähikoululleen.”

Mehtälä listaa muutamia ajatuksia, joihin he ovat valmiina lähtemään mukaan nuorisotyön kanssa.

“Kiusaamisen vastaista työtä tekevien tahojen “round table” -työryhmässä jaetaan tietoa ja kokemuksia. Jos tähän on jollain tämän jutun lukijalla halukkuutta, minuun voi olla yhteydessä, sillä tätä työtä aloitellaan juuri! Olisi kiinnostavaa aloittaa myös nuorten vertaistoimijoiden mentorointiohjelma, missä alueellisesti koottaisiin ryhmä nuoria, jotka antavat kasvonsa ja osaamisensa kiusattujen tueksi. Voisimme luoda lisäksi nuorille oman mediakanavan, missä jaetaan kiusaamisen vastaista viestiä nuorten itsensä toteuttamana. He tietävät ja tuntevat trendit ja heidän kauttaan tämä viesti varmasti leviäisi vielä paremmin”.

Lisäksi hän mainitsee kulttuurin ja taiteen hyödyntämisen vielä laajemmin sekä “Tulevaisuuden minä” -työpajat, joissa nuoret pääsevät ohjatusti luomaan kaunista tulevaisuutta itselleen.

Projektissa on mukana myös kumppaniyrityksiä, kuten Kovanen Capital, Grano, Konto, Sauso, Blocko ja Tampere-talo.

“Ilman näiden yritysten tukea ja apua emme olisi saaneet tätä projektia edes alkuun. Yritysten tuella on muun muassa hankittu teoksia varten tarvittavia materiaaleja. Näyttely avattiin Tampere-talossa, joka lahjoitti upean Talvipuutarhansa käyttöömme ja Growth Loop -tapahtumassa Verkatehtaalla taas pääsimme julkaisemaan tämän projektin kesäkuussa 2024”, Mehtälä hehkuttaa.

“Kauppakeskus Ainoa Espoon Tapiolasta tuki näyttelyä hyvin isosti koko syyskauden. He järjestivät 150 hengen avajaiset, jossa avajaispuheen pitänyt kansanedustaja Jarno Limnell on myös tarinallaan näyttelyssä mukana”, Minna Pietarinen lisää.

“Espoon kaupunki auttoi espoolaisia kouluja löytämään näyttelyn. Syksyn aikana Ainoassa kävi monia eri-ikäisiä koululuokkia, joita olin paljon ottamassa vastaan. Jokainen vierailu oli niin lapsille kuin aikuisille hyvin vaikuttava. Kauppakeskukset ovat valtavan hyviä paikkoja näyttelylle, kaikille ihmisille se matalimman kynnyksen mahdollisuus päästä kokemaan vertaistuellinen taide, ilman häpeää ja pelkoa.”

Kiusaamisen monimuotoisuus aiheuttaa haasteita

Mehtälän ja Pietarisen mielestä suurin ongelma tämän päivän koulukiusaamisessa on muun muassa ilmiön monimuotoisuus, sillä kiusaaminen on siirtynyt someen ja digitaalisille alustoille. Tämä tekee kiusaamisesta vaikeammin havaittavaa ja puututtavaa.

“Kiusaaminen ei enää rajoitu fyysisiin tiloihin, vaan jatkuu verkossa ja sosiaalisessa mediassa, jossa se voi levitä nopeasti ja tavoittaa laajoja yleisöjä. Lisäksi kiusaamisen vaikutukset ovat entistä syvemmät, koska ne ulottuvat koulupäivän ulkopuolelle ja vaikuttavat nuoren itsetuntoon ja mielenterveyteen pitkällä aikavälillä”, Mehtälä sanoo.

“Lapsi ei enää ehkä koe olevansa turvassa edes kotona. Kiusaaminen voi pahimmillaan olla somessa tapahtuvaa 24/7 -julmuutta”, Pietarinen lisää.

Kati Mehtälän mukaan yksi keskeinen haaste on aikuisten kyvyttömyys tunnistaa ja käsitellä kiusaamista tehokkaasti.

“Monilla opettajilla ja vanhemmilla ei ole riittäviä välineitä tai osaamista puuttua kiusaamiseen nykypäivän monimutkaisessa koulumaailmassa. Lisäksi kiusaamiseen liittyy edelleen vahvoja kulttuurisia ja sosiaalisia normeja, jotka vaikeuttavat siihen puuttumista. Lapset ja nuoret saattavat pelätä leimautumista tai koston pelossa jättää kertomatta kiusaamisesta aikuisille. Myös kouluyhteisöissä voi esiintyä asenteita, joissa kiusaamista vähätellään tai pidetään osana normaalia kasvuprosessia, mikä estää tehokkaat toimenpiteet”.

“Vanhemmilla ja kodeilla on valtava vastuu. Kiusaamisen vastaisessa työssä jo pienten lasten tulisi kasvatuksellisesti oppia, miten kohdellaan kaikkia kunnioittavasti ja samanarvoisesti mistään riippumatta”, Minna Pietarinen pohtii ja jatkaa:

“Se suurin ongelma on häpeä. Kiusattu ottaa aina häpeän julman leiman itseensä alkaen uskomaan olevansa sitä kaikkea, miksi hänet leimataan. Tuo häpeä on niin julman kipeä tunne, että se estää puhumisen kokemuksista, on niin häpeällistä sanoa sitä ääneen toiselle minkä uskoo jo itse todeksi itsessään.”

Mieleenpainuvia hetkiä Lahdessa ja Kauppakeskus Ainoassa

Kati Mehtälälle eräs mieleenpainuvimmista hetkistä Meidän lapset -projektista on tammikuussa 2025 järjestetty Lahen lapset -tapahtuma, joka toteutettiin vapaaehtoisvoimin.

Nuoria lavalla esiintymässä Lahen Lapset -tapahtumassa. — Nuoria esiintymässä Lahen Lapset -tapahtumassa, jonka käynnistäjänä toimi Kiia, itsemurhan tehneen Mikaelan äiti. Kuva: JPasanen Photography

“Tämän tapahtuman ponnisti onnistumaan Kiia, Mikaelan äiti. Mikaela menehtyi oman käden kautta helmikuussa 2024 ja Kiia on päättänyt toimia, että yksikään nuori ei luovuttaisi ja kasvattaisi siipiä kiusaamisen vuoksi. Kiian tukena tätä tapahtumaa oli rakentamassa nouseva rap-artisti Niki, joka oli tehnyt myös biisin Mikaelan ja muiden liian aikaisin lähteneiden muistolle. Tämän biisin kuuleminen romahdutti kyllä koko yleisön ihan täysin. Sanoma oli niin koskettava”, Mehtälä vakuuttaa.

“Tämän tapahtuman lisäksi mieleen on jääneet ne kymmenet, ellei sadat keskustelut taiteen äärellä, missä ihmiset ovat kertoneet omista kokemuksistaan. Tapasin Tampereen näyttelyssä 89-vuotiaan miehen, joka herkistyi teosten äärellä kyyneliin ja kertoi itse olleensa kiusaaja. Hän sanoi kantavansa syyllisyyttä teoistaan vielä tänäkin päivänä. Toivoin tämän havahduttavan kiusaajat siihen, että omat teot jäävät haavaksi myös omaan sieluun – ei vain niiden, joihin kiusaamisen kohdistuu.”

Pietarisella oli Kauppakeskus Ainoassa koskettavia kohtaamisia ja keskusteluita.

“Ainoassa näyttelyyn tuli avustajansa kanssa kehitysvammainen nuori aikuinen nainen. Tämä nuori nainen tuli halaukseeni ja alkoi itkemään valtavasti. Itkun seasta hän soperteli, ettei se ollutkaan hänen syynsä, ei hänessä ollutkaan mitään vikaa tai väärää, ne haukkujat voivat itse vain huonosti. Juttelimme pitkään. Lopuksi hän pyyhki kyyneleet ja sanoi että nyt minulla on jo hyvä mieli, voin jatkaa elämääni hymyillen”.

Kati Mehtälä ja Minna Pietarinen haluavat lähettää lopuksi terveisiä Nuorisotyö-lehteä lukeville nuorisotyöntekijöille.

“Haluamme kiittää teitä sydämestämme siitä arvokkaasta työstä, jota teette nuorten hyväksi joka päivä. Teidän sitoutumisenne, läsnäolonne ja välittävä otteenne luovat turvaa ja toivoa monille nuorille, jotka etsivät suuntaa ja tukea elämäänsä. Olette heidän rinnallaan niin iloissa kuin haasteissakin – ja se merkityksellisyys näkyy kauas. Koulukiusaamisen ehkäisyssä teidän roolinne on korvaamaton. Teillä on kyky kohdata nuoret aidosti, rakentaa luottamusta ja toimia siltana niin koulun, kodin kuin vapaa-ajankin välillä”.

“Teidän innovatiivisuutenne ja omistautumisenne ovat avain parempaan tulevaisuuteen. Kiitos, että välitätte. Kiitos, että olette siellä missä nuoret tarvitsevat teitä eniten.”

Tapoja auttaa Meidän lapset -projektia