Nuorisotyö18 lappilaisen kunnan ja Peräpohjolan Opiston yhteinen hanke perusnuorisotyöntekijöille
LappiNYT – nuorisotyön ytimessä vetelee viimeisiään hankkeen muodossa. Melkein kolme vuotta olemme viettäneet tiiviisti yhdessä ja nyt on luopumisen aika. Tarve tälle hankkeelle on ollut olemassa kauan ennen sen alkua, ja se tarve oli ohjaajien oman foorumin luominen; tila ja paikka perusnuorisotyöntekijöille kokoontumiseen ja jakamiseen. Kokoonnuttuamme kolme vuotta säännöllisesti meillä on kestävä verkosto, joka jatkaa hyvin käynnistynyttä matkaa ark(t)isen nuorisotyön taian parissa.
Sanoittaminen, perusnuorisotyön brändääminen, päättäjien vakuuttaminen, arviointitiedon tuottaminen, verkostoituminen, osaamisen vahvistaminen. Tavoitteet täyttyivät, osa kokonaan ja osan kanssa päästiin vasta alkuun. Se hienous tässä matkassa nimittäin oli että me saimme muokata sitä matkan varrella omannäköiseksemme ja omiin tarpeisiimme vastaavaksi.
Työhyvinvointi nousi keskeiseksi teemaksi luontevasti. Tapaamisiin lisättiin aina hyvinvointia tukevia elementtejä; hyvää ruokaa ja hetki aikaa hengähtää. Toisaalta se oli myös välttämätöntä, koska osa väestä ajeli paikalle satojen kilometrien päästä joka kerta. Huhut kertovat että, hanketapaamiset olivat voimaannuttavia (tuota sanaa on käytettävä niin kauan kuin keksitään vastaava vähemmän puistattava). Vihdoin löytyi mahdollisuus keskusteluille jotka eivät ehdi syntymään pikaisissa, isojen joukkojen kokoontumisissa. Ammattiylpeys koheni ja ohjaajien tapa puhua omasta työstään on muuttunut selkeästi. Me tiedämme työmme arvon, ja me tiedämme toistemme arvon.
Olemme niin sanotusti löytäneet toisemme hankkeen aikana; saimme ensin tutustua toisiimme ja toistemme työhön, tiedämme kuntien vahvuudet ja pystymme paremmin hyödyntämään toisemme osaamista.
Erään torniolaisen Luskun sanoin: Me istuttiin jonku arvokkaan päällä, jota me ei ihan ymmärretty. Että pikkusen läpsittiin toisiamme poskille täällä sääskien seassa että ymmärrettiin mitä meillä onkaan ympärillä.
Vuosi 2019 oli toiminnantäyteisin. Meillä oli kuusi tapaamista, joka tarkoittaa yhdeksää työpäivää ja siihen päälle matka-aika. Osallistujia tapaamisissa oli aina 20- 30. Muoniolainen Heidi Hietala ajoi hankkeen tapaamisiin yhteensä yli 6400 kilometriä, eivätkä inarilaiset taida siitä kovin kauas jäädä. Näillä lukumäärillä haluan välittää viestiä siitä, että nuorisotyöntekijöiden verkostoituminen erityisesti harvaan asutuilla alueilla todella on merkityksellistä. Kaikki nuo kilometrit ja tunnit olivat mahdollisia koska ohjaajien lisäksi esimiehet ja kunnat sitoutuivat tähän, joten: iso kiitos!
LappiNYTin ympärillä tapahtui laajemminkin, kun vauhtiin oli kerran päästy. Ensimmäisen vuoden aikana rinnalla toteutettiin kansainvälinen hanke, jonka myötä teimme ohjaajien kanssa opintomatkan Tanskaan. Toisena vuonna nuorisotyöstä vastuulliset (esimiehet) yhdessä Lapin lasten kulttuuriverkoston ja nuorisokeskus Vasatokan edustajien kanssa taas kävivät Islannissa kyselemässä Islannin mallin kuulumisia.
Viime hetkillä nyt syksyllä valmistui LappiNYT – nuorisotyön suunnitelma, joka on luettavissa sähköisenä versiona lanuti.fi-sivustolla. Se prosessi oli työläs mutta mahtava! Sitä työstäessä se pääsi irti se lappilainen alkuvoima, jota ei enää saa piiloon kun se on kerran irti päästetty. Keskustelu kävi kuumana tapaamisissa kun suunnitelman sisältöä väännettiin, mutta vääntämisen ansiosta olemme paremmin kartalla siitä millä mentaliteetilla tyypit muissa kunnissa työtään tekevät ja mikä arvomaailma kuntien nuorisotyössä vallitsee.
Kaiken tämän ja monen muunkin tekijän summana myös Lapin nuorten tieto- ja neuvontapalvelu lanuti.fi-sivusto on myös uudistumassa hankerahoituksen turvin, ja uudet sivut julkaistaan tammikuussa. Sivusto kokoaa yhteen kaikkien lappilaisten kuntien nuorisopalvelut. Non hienot!
Niin paljon olisi sanottavaa ja kerrottavaa tästä hankkeesta ja sen ihmisistä. Tässä kuitenkin pieni pintaraapaisu siitä millä mielellä tässä on painettu. Timanttista. Haluan vielä lopuksi lähettää terveisiä koko maailmalle: nuorisotyöntekijöissä on ihan valtava voima!
Teksti
Mari Syväjärvi
Hankekoordinaattori
Esa Linna