NuorisotyöEdellisen osaamiskeskuskauden päätyttyä moni kunta jäi pohtimaan mitä yhteiselle, kunnallisen nuorisotyön kehittämiselle tapahtuisi. Tarve yhteiselle toimijalle oli selkeä ja kuntien käytyä asiasta keskustelua vastaus syntyi nopeasti: jos kunnallinen nuorisotyö haluaa säilyttää oman äänensä ja vahvistaa asemaansa, sen on järjestäydyttävä itse. Näin sai alkunsa Kunnallisen nuorisotyön yhdistys, KNY.
Juuret verkostossa
Yhdistyksen taustalla on pitkä verkostomainen kehittämistyö. Osaamiskeskus Kanuunassa aikanaan syntynyt vertaisoppimiseen ja yhdessä tekemiseen pohjautuva toimintatapa haluttiin säilyttää. Tätä ajatusta kypsyteltiin johtamisen verkostossa ja se konkretisoitui teoksi joulukuussa 2023, kun Espoo, Jyväskylä, Lappeenranta ja Oulu perustivat KNY:n.
Hallituksen puheenjohtajan Katariina Soanjärven mukaan kyse oli ennen kaikkea jatkuvuudesta.
“Halusimme varmistaa, että kunnallinen nuorisotyö kehittyy jatkossakin kunnista käsin. Yhteisöllisyys ja vertaiskehittäminen ovat meidän kivijalkamme.” Halusimme varmistaa, että kunnallinen nuorisotyö kehittyy jatkossakin kunnista käsin. Yhteisöllisyys ja vertaiskehittäminen ovat meidän kivijalkamme.
Verkostotoiminta on ollut yhdistyksen toiminnan ytimessä jo alusta saakka ja tällä hetkellä aktiivisia verkostoja on jo yli kymmenen. Avoimiin verkostoihin voi tulla mukaan kuka tahansa, mutta osa toiminnasta on tarkoitettu erityisesti jäsenkunnille.
Yhdistyksellä ei toistaiseksi ole varsinaista toimipistettä, vaan kaikki työntekijät työskentelevät eri puolilla Suomea. Työtä tehdään pääosin etänä ja työntekijät liikahtavat aina sinne, missä yhdistystä tarvitaan.
Maltillinen alku, selkeä suunta
Vuosi 2024 oli yhdistyksen osalta paljolti toiminnan rakentamista ja käynnistämisen suunnittelua. Liikkeelle lähdettiin hyvin maltillisesti, jotta yhdistykselle saatiin luotua toimiva ja vakaa toimintapohja. Samalla haluttiin varmistaa, että toiminta rakentuu jäsenkuntien tarpeista lähtien.
Keväällä 2025 yhdistyksen toiminnanjohtajana aloitti Salla Juha. Hänen mukaansa alkuvaiheen tärkein tehtävä oli luottamuksen rakentaminen sekä jäsenkuntien suuntaan että laajemmin koko kentälle.
“Tehtävänämme on toimia niin, että kunnat kokevat tulevansa kuulluksi. Yhdistys ei rakenna toimintaa ylhäältä päin, vaan yhdessä jäsenkuntiemme kanssa. Kuntien ääni näkyy meillä niin toiminnan suunnittelussa kuin toteutuksessakin – ja tietysti myös siinä, miten edustamme kuntia valtakunnallisissa verkostoissa ja työryhmissä.”
Juha iloitsee siitä, miten nopeasti toiminta on vuoden 2025 aikana kasvanut ja toiminnan aktiivisuus näkyy hiljalleen myös muille alan toimijoille.
“Olemme edenneet rauhallisesti, mutta määrätietoisesti. Samalla olemme rakentaneet yhteistyötä muiden alan toimijoiden kanssa.”
Yhteistyötahoja yhdistyksellä on jo useita ja syksyllä 2025 muun muassa solmittiin sopimus osaamiskeskus Altiuksen kanssa. Tarkoituksena on kartoittaa kunnissa toteutettavaa järjestöyhteistyötä sekä nuorten näkemyksiä kunnallisesta nuorisotyöstä ja toteuttaa sen pohjalta sopimukseen kirjattuja toimenpiteitä. Yhteistyön toteutuksesta yhdistyksellä vastaa koordinaattori Riku Tähtinen.
“Kunnissa tehdään paljon yhteistyötä järjestöjen kanssa, mutta kokonaiskuva on paikoin hajallaan. Kartoituksen avulla saamme paremman ymmärryksen siitä, millaisia malleja ja käytäntöjä eri puolilla Suomea on, ja mitä niistä voitaisiin oppia laajemmin”, Tähtinen sanoo.
Koko kunnallisen nuorisotyön yhteinen toimija
KNY:n lähtökohta on yksinkertainen, mutta laaja: kunnallinen nuorisotyö kattaa kaikki kunnan nuorisotoimen tehtävät.
“Emme halua rajata mitään nuorisotyön työmuotoja ulkopuolelle, vaan kokoamme tasavertaisesti koko kentän. Näin toimimalla mahdollistamme sen, että keskustelu ei jakaudu mihinkään tiettyihin sektoreihin, vaan kunnallinen nuorisotyö nähdään kokonaisuutena”, sanoo kehittämisasiantuntija Saara Kiiskinen.
Yhdistys tuottaa toimintaa ja palveluita kaikille kunnille, koosta riippumatta. Eri kokoisten kuntien tarpeet ovat erilaisia, mutta myös yhdistäviä tekijöitä löytyy. Pienen kunnan näkökulmasta KNY tarjoaa mahdollisuuden olla osa laajempaa kokonaisuutta toimimalla siltana muiden kuntien ja ammattilaisten välillä. Suurten kaupunkien näkökulmasta yhdistys pystyy esimerkiksi tarjoamaan mahdollisuuden reagoida uusiin ilmiöihin nopeasti ja yhdessä.
KNY ei ole pelkästään vain kehittämisalusta, vaan vaikuttamistyötä tehdään yhtä ponnekkaasti. Yhteinen ääni on tärkeä erityisesti tilanteessa, jossa kuntien tehtävät ja resurssit ovat jatkuvassa muutoksessa.
“Kun puhumme yhdessä, meitä myös kuullaan. Yksittäinen kunta voi jäädä helposti yksin, mutta yhdessä muodostamme valtakunnallisesti merkittävän toimijan”, Salla Juha kertoo.
Materiaalipankki kokoaa hajallaan olevan tiedon
Vuonna 2026 yhdistyksen yksi keskeisistä toimenpiteistä on kunnallisen nuorisotyön materiaalipankin kehittämishanke. Hanketta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö ja sen päätavoitteena on luoda yhdistyksen verkkosivuille valtakunnallisesti ja maksuttomasti kaikkien saavutettavissa oleva materiaalipankki.
Hankkeen projektipäällikön Kati Hopiavuoren mukaan tavoitteena on vähentää tiedon hajanaisuutta.
“Kunnissa tehdään valtavasti laadukasta työtä, mutta materiaalit jäävät usein paikallisiksi. Materiaalipankki tuo ne kaikkien käyttöön ja tukee sekä työntekijöitä että esihenkilöitä.”
Hankkeessa nuorisotyöntekijät osallistuvat kehittämiseen työpajojen ja palautteen kautta. Yhteistyötä tehdään laajasti kuntien, oppilaitosten, osaamiskeskusten, nuorisoalan verkostojen ja nuorisotutkimuksen toimijoiden kanssa, jotta tieto ja käytäntö kohtaavat.
Työ kunnallisen nuorisotyön eteen jatkuu
Kunnallisen nuorisotyön yhdistys on toimijana vielä nuori, mutta sen suunta on selvä. Jäsenmäärä kasvaa hiljalleen, vuoden 2026 alussa mukana toiminnassa on jo yhteensä 43 jäsenkuntaa. Myös yhdistyksen verkostot vahvistuvat ja yhdistyksen toteuttamat kehittämishankkeet tuovat uusia mahdollisuuksia.
Salla Juha kiteyttää tulevaisuuden tavoitteen: “Tavoitteena on, että yhdistys tunnetaan ammattimaisena, luotettavana ja vaikuttavana toimijana. Tuemme kunnallista nuorisotyötä toiminnallamme ja varmistamme parhaamme mukaan, että yksikään kunta ei jää yksin ja että nuorten hyvinvointia edistävä työ säilyy vahvana myös tulevaisuudessa.”
KNY:n tarina kertoo ennen kaikkea siitä, että kunnallinen nuorisotyö ei jää odottamaan ratkaisuja ulkopuolelta. Se rakentaa ne itse – yhteistyöllä ja vahvalla osaamisella.
Teksti: Salla Juha. Kuvat: Salla Juha ja Kunnallisen nuorisotyön yhdistys.
Kirjoittaja toimii Kunnallisen nuorisotyön yhdistyksen
toiminnanjohtajana
Artikkeli on julkaistu Nuorisotyö-lehden numerossa 2/2026.
