NuorisotyöNuori astelee kohti hälyä. Edessä on ensimmäinen kerta uudessa harrastuksessa. Kädet tuntuvat hikisiltä ja sydän hakkaa. Mielessä pyörii paljon kysymyksiä: osaankohan riittävästi, pääsenkö mukaan porukkaan ja onko siellä kivaa. Olo helpottuu, kun joku tulee hymyillen vastaan, toinen kysyy nimen ja toivottaa tervetulleeksi porukkaan.
Harrastukset ja vapaa-ajan toiminta voivat tuoda nuorille iloa, merkityksellisyyttä ja yhteisöllisyyttä sekä rakentaa yhteyksiä nuorten ja aikuisten välille. Hyvä vapaa-ajan yhteisö vahvistaa osallisuuden tunnetta, kehittää yhteistyötaitoja ja voi lievittää yksinäisyyttä myös pitkällä aikavälillä.
Pelkkä harrastukseen osallistuminen ei kuitenkaan takaa osallisuuden kokemusta, sillä myös harrastusyhteisössä voi kokea yksinäisyyttä tai jäädä ulkopuolelle. Siksi vapaa-ajan toimintaa tulee tarkastella nuorten omien kokemusten kautta ja kiinnittää erityistä huomiota niihin nuoriin, jotka jäävät mielekkään toiminnan ulkopuolelle.
Valtakunnallisissa lasten, nuorten ja perheiden palveluita kehittävissä ESR+-hankkeissa on tavoitettu erityisesti syrjään jääviä nuoria, kehitetty uusia toimintatapoja, vahvistettu aikuisten osaamista sekä luotu työkalu harrastustoiminnan merkityksellisyyden arviointiin.
Mikä tekee harrastamisesta nuorille merkityksellistä ja luo yhteenkuuluvuutta?
Vapaa-ajan toimintaa ja harrastuksia ei perinteisesti ole tarkasteltu nuorten omien kokemusten tai toiminnan merkityksellisyyden näkökulmasta. Merkityksellisen harrastamisen arviointityökalu tukee vapaa-ajan toimijoita kehittämään toimintaa yhdessä lasten ja nuorten kanssa siten, että osallistujien kokemukset kykenevyydestä, yhteenkuuluvuudesta ja vaikutusmahdollisuuksista voisivat harrastamisen myötä vahvistua. Nämä kokemukset voivat vähentää yksinäisyyttä ja syrjään jäämistä.
Työkalu pohjautuu Ryan & Deci itsemääräämisteoriaan sekä lasten ja nuorten kokemuksiin harrastamisen merkityksistä.
Olenko minä osaava ja pätevä? – Kykenevyyden tarve
Nuoret toivovat mahdollisuutta oppia uutta, kehittyä omaan tahtiinsa ja saada onnistumisen kokemuksia. Kannustus ja tuki vahvistavat yhteisöllisyyttä ja lisäävät sitoutumista toimintaan. Kun itseluottamus kasvaa, myönteiset vaikutukset näkyvät usein myös vapaa-ajan ulkopuolella.
“Harrastuksessa olen oppinut kärsivällisyyttä. Ei opi uutta ilman epäonnistumisia.”
”Kannustuksen ja rohkaisun merkitys on tosi suuri sille, miten näet itsesi!”
Kelpaanko tähän porukkaan? – Yhteenkuuluvuuden tarve
Yhdessä jaettu kiinnostus ja tekeminen sekä turvallisen ja erilaisuutta kunnioittavan ilmapiirin rakentaminen luovat yhteenkuuluvuutta, joka voi vähentää merkittävällä tavalla yksinäisyyden kokemuksia.
Harrastuksissa ohjaaja on vastuussa siitä, että jokainen voi kokea olevansa arvokas omana itsenään ja osana porukkaa. Aikuinen huomaa ja huomioi jokaisen, puuttuu ikävään käytökseen ja toimii esikuvana sekä roolimallina. Nuoret tunnistavat myös oman toimintansa merkityksen yhteisöllisyyden rakentajina.
“Harrastus on minulle merkityksellistä, kun saan siitä kokemuksen porukkaan kuulumisesta.”
”Mä kyllä harrastuksessa otan uudet tulijat vastaan ja menen juttelemaan niille.”
Saanko valita ja vaikuttaa? – Autonomian tarve
Nuoret haluavat vaikuttaa siihen, mitä harrastavat tai vapaa-ajallaan tekevät. Heillä on myös paljon kehittämisideoita siihen, millaisia vapaa-ajan viettopaikkoja ja harrastuksia asuinalueille tarvitaan.
Mahdollisuus tehdä päätöksiä ja vaikuttaa omaan vapaa-aikaansa lisää tunnetta arjen merkityksellisyydestä, oman elämän hallinnasta sekä halua osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnassa laajemminkin.
“Ilman harrastusta arkeni olisi tylsää ja tyhjää.”
“Saan valita mitä harrastan. Harrastuksen kautta voin myös ilahduttaa ja auttaa muita.”
Harrastaminen ja vapaa-aika kuuluvat kaikille
Yksinäisyyden ehkäisemiseksi mielekästä vapaa-ajan toimintaa on tärkeää kehittää erityisesti niiden nuorten kanssa, jotka jäävät muita herkemmin syrjään. Valtakunnallisessa kehittämisessä huomiota on kiinnitetty esimerkiksi maahanmuuttajataustaisten tyttöjen sekä tukea tarvitsevien nuorten harrastamiseen.
Nuoria tavoitetaan parhaiten menemällä sinne, missä he arkeaan elävät. Pelkät ilmoitukset tai avoimet ovet eivät usein riitä tavoittamaan niitä, joille toiminta on vierasta. Kohtaamiset lisäävät ymmärrystä nuorten arjesta ja siitä, miten voi tukea osallistumista. Tärkeiksi tekijöiksi on tunnistettu esimerkiksi monikielisyys, toiminnan sijainti lähellä kotia, taloudellinen tuki, ilmoittautumisen helppous sekä ohjaajien osaaminen. Arkiset kohtaamiset rakentavat myös nuorten luottamusta uusiin toimijoihin ja toimintaan.
Aikuisten asenteilla on keskeinen merkitys nuorten yksinäisyyden ehkäisyssä. Esimerkiksi nuoren tausta tai toimintarajoite ei saisi määrittää sitä, mistä nuori voi unelmoida. Avoin ja oletuksista vapaa kysyminen, kuunteleminen ja ihmisen kohtaaminen yksilönä on tärkeää, kun tuetaan nuoria harrastuksen löytämisessä.
Valtakunnallinen kehittämistyö kokoaa yhteen ymmärrystä siitä, mikä tekee harrastuksista merkityksellisiä, ja miten vapaa-ajan toiminta voi vähentää nuorten yksinäisyyttä. Yksinäisyyttä ehkäisevät ja yhteisöllisyyttä vahvistavat teot tapahtuvat usein arjen pienissä, toisinaan huomaamattomissakin hetkissä. Nuorille nämä pienet hetket ja kohtaamiset ovat ratkaisevia. Niistä voi syntyä tunne, että on tervetullut, osaava ja arvokas osa yhteisöä sekä yhteiskuntaa . Käänteentekeviä tällaiset kokemukset voivat olla silloin, kun nuorella on paljon kokemuksia ohitetuksi tulemisesta.
Nuori kävelee kohti kotia. Hymy loistaa kasvoilla. Olikin erityisen kivaa. Ohjaaja kehui mua, näki mussa potentiaalia! Muut juttelivat mulle, ihan kuin olisin ollut aina osa porukkaa. Uskalsin kokeilla uutta, kertoa ajatuksiani, meen varmasti uudestaan!
Kirjoittajat:
Maara Kosonen (STEP-koulutus)
Taru Lyytinen (Outward Bound Finland)
Urpo Uusitalo (Nuorten Akatemia)
Kolme valtakunnallista ESR+ -kehittämishanketta edistävät lasten, nuorten ja perheiden yhdenvertaisempaa osallisuutta harrastuksissa:
– Yleisurheilun yhteinen talo (TALO) kehittää toimintamalleja maahanmuuttajataustaisten lasten, nuorten ja perheiden tavoittamiseksi liikuntaharrastuksiin.
- Perheiden liikuntaneuvonnan Valttiplus -hanke tavoittelee yhdenvertaisia harrastusmahdollisuuksia tuen tarpeessa oleville lapsille, nuorille ja heidän perheilleen.
- NuoRTO – Nuorille Resilienssiä, Osallisuutta ja Toimijuutta on kehittänyt koulutuspaketin sekä merkityksellisen harrastamisen arviointityökalun vapaa-ajan toimijoille merkityksellisen toiminnan toteuttamisen ja kehittämisen tueksi.
Lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden koordinaatio (ESR+) tukee kehittämishankkeita osallisuuden, yhdenvertaisuuden teemoissa, verkostoitumisessa sekä hyvien käytäntöjen ja toimintamallien levittämisessä.
