Seurakunta rakentaa yhteiskuntarauhaa kouluissa ja oppilaitoksissa

Artikkeli on julkaistu Nuorisotyö-lehden numerossa 3/2020.

Kirkko tekee yhteistyötä peruskouluissa, lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, ammattikorkeakouluissa, yliopistoissa ja aikuiskoulutuskeskuksissa. Yhteistyön lähtökohtana on kasvatus, jossa kirkon sekä koulujen ja oppilaitosten perustehtävät leikkaavat toisensa.

Vantaalla kuusi suomenkielistä ja yksi ruotsinkielinen seurakunta tekevät monipuolista yhteistyötä alueen koulujen kanssa. Lapsia ja nuoria halutaan kohdata ja tukea heidän arkisessa ympäristössään. Seurakunnat toteuttavat vuosittain useita eri tapahtumakokonaisuuksia, jotka tukevat opetussuunnitelman toteutumista. Lisäksi toteutetaan oppituntivierailuja, päivystyksiä ja yhteisiä hankkeita, kuten luokkien ryhmäyttämisiä. Kaikki kolmansien luokkien oppilaat tutustuvat kotiseutu- ja kulttuurihistoriaan Pyhän Laurin kirkossa ja sen ympäristössä. Työskentelyn periaatteina ovat elämyksellisyys ja erilaisten oppimisympäristöjen hyödyntäminen.

– Perinteiset päivänavaukset ovat vähentyneet kouluissa kautta linjan. Päivänavaus on vain piipahdus, joka ei rakenna riittävästi. Tarvitaan aikaa, sitoutumista, läsnäoloa ja tutuksi tulemista. Luottamus rakentuu vähitellen, kertoo Rekolan seurakunnan erityisnuorisotyönohjaaja Sanna Tirkkonen.

– Kun koulujen kanssa tehtävään yhteistyöhön sitoudutaan pitkäjänteisesti, saadaan myös parhaita tuloksia puolin ja toisin. Esimerkiksi tilaksi voidaan saada puolet kuraattorin huoneesta.

Kouluihin kaivataan lisää aikuisia

Vantaankosken seurakunnan koulutyötä koordinoi nuorisotyönohjaaja Suvi Vanhakylä. Hän kertoo, kuinka jokaiselle alueen koululle on nimetty oma yhteyshenkilö. Hänen vastuullaan on yhteistyö koulun yhdysopettajan ja muun opettajiston kanssa. Yhdyshenkilön kautta seurakunta saa kasvot.

– Usealla koululla on viikoittainen päivystys, mikä korona-ajassa tarkoittaa välituntipäivystystä esimerkiksi koulun pihalla. Olemme siellä, missä nuoret ovat. Aina nuori ei edes tiedä, mistä organisaatiosta aikuinen tulee. Tämä ei olekaan tärkeintä, sillä kaikki aikuiset ovat nuorten hyvinvoinnin asialla, Suvi iloitsee.

– Martinlaakson lukiossa on pitkä perinne yhteistyössä toteutetuista ihmissuhdetaitokursseissa. Kurssit antavat mahdollisuuden esimerkiksi kasvaa itsensä tuntemisessa, pohtia millainen on toimiva ihmissuhde tai arvioida oman elämän vahvoja vaikuttajia. Kursseja on järjestetty seurakuntien kurssikeskuksessa.

Vantaan seurakuntayhtymän kasvatusasiainsihteeri Iris Sotamaa kertoo yhteistyön koulujen kanssa kehittyneen jatkuvasti myönteisempään suuntaan. Kouluissa koetaan resurssipulaa ja aikuisten lisäpanos otetaan mielellään vastaan. Rehtorit ovat huomanneet, että yhteistyö tukee koulun omia tavoitteita sekä lasten ja nuorten hyvinvointia.

– Meillä Vantaalla erityistä on se, että yhteistyö on kirjattu kaupungin opetussuunnitelmaan. Monilla paikkakunnilla tehdään erillinen sopimus, tai mennään vanhoilla suullisilla sopimuksilla. Opetussuunnitelman taso on kuitenkin tuki ja selkänoja molemmille osapuolille. Seurakunnan läsnäolo koulussa voi joissakin aikuisissa herättää periaatteellista epäilyä, ja silloin yhteiset pelisäännöt ovat hyödyllisiä.

Suru tulee usein yllättäen

Seurakuntien kriisityöllä on jo pitkät perinteet. Työntekijät ovat koulujen tukena erilaisten kriisien keskellä ja surun kohdatessa. Tämä on mahdollista esimerkiksi sururyhmän, muistohartauden, tai hiljaisen hetken muodossa. 

– Tarjoamme tukea myös vaikeisiin kiusaamistapauksiin, kertoo nuorisotyönohjaaja Suvi Vanhakylä. Meillä on oma kriisisuunnitelma, jota noudatamme. Lisäksi jokaiselle alueen koululle on toimitettu surulaatikko, joka sisältää välineet suruhartauden pitämiseen. Lohdutuksen, toivon ja rauhan viestit ovat kirkon ominta sanomaa.

– Huonosti hoidettu kriisi tuo lisää hajaannusta ja ahdistusta, mutta kriiseillä on myös voima tuoda ihmisiä lähemmäs toisiaan. Lapsia ja nuoria on tärkeä kasvattaa siihen, että vaikeistakin asioista voidaan selviytyä yhdessä, Suvi muistuttaa.

Teksti: Jarmo Kokkonen