Esa LinnaIhmisoikeusliiton Ihmisoikeudet haltuun nuorisotyössä -hankkeessa on koulutettu noin 1600 nuorisotyöntekijää ihmisoikeuksista noin viiden vuoden aikana.
Ihmisoikeusliitto on asiantuntijajärjestö, joka keskittyy ihmisoikeuksien edistämiseen Suomessa. Sen lähtökohtana ovat YK:n ihmisoikeusjulistus, kansainväliset ihmisoikeussopimukset sekä Suomen perustuslain turvaamat perusoikeudet.
Ihmisoikeudet haltuun nuorisotyössä -hankkeen tavoitteena on lisätä nuorisotyöntekijöiden perusosaamista ihmisoikeuksista, herättää nuorisotyöntekijät pohtimaan ihmisoikeusnäkökulmaa omaan työhönsä sekä tarjota käytännön välineitä ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisuuden edistämiseen. Hanke toteutetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella.
Ihmisoikeusliiton ihmisoikeuksien asiantuntija Aija Salo – onko nuorisotyö itsessään jo ihmisoikeuskasvatusta?
“Nuorisolakiin kirjatut nuorisotyön tehtävät käsittävät jo itsessään yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja nuorten oikeuksien edistämisen. Lähtökohtaisesti nuorisotyö tukee nuorten oikeuksien toteutumista. Ihmisoikeuskasvatus tarkoittaa myös sitä, että annetaan tietoa ihmisoikeuksista, toimitaan ihmisoikeuksia kunnioittavalla tavalla ja annetaan eväitä puolustaa omia ja muiden oikeuksia”, Aija Salo selventää.
Ihmisoikeudet haltuun nuorisotyössä on ollut todella kattava hanke, vasta työssään aloittanut ihmisoikeuksien asiantuntija Sanni Mäntyniemi kertoo.
“Nuorisoalan työntekijöiden kouluttaminen on ollut yksittäisenä ammattiryhmänä luultavasti kaikkein kattavin ihmisoikeuskoulutus Suomessa. Painopiste on nyt muuttumassa viiden vuoden jälkeen. Hankkeen seuraavassa vaiheessa painotamme enemmän rakenteisiin vaikuttamista. Tavoitteenamme on vahvistaa entisestään ihmisoikeussisältöjä nuorisoalan tutkinnoissa, kuten yhteisöpedagogikoulutuksessa. Vaikutamme myös siihen, että kunnat tarjoaisivat nuorisotyöntekijöille systemaattisemmin täydennyskoulutusta ihmisoikeuksista”, Mäntyniemi avaa ja kertoo, ettei Ihmisoikeusliitto jatkossa enää itse suoraan kouluta nuorisotyöntekijöitä samalla laajuudella kuin aiemmin.
Nuorisotyössä haasteita vanhahtavassa kielenkäytössä
Ihmisoikeusliitto haluaa sparrata oppilaitoksia ihmisoikeuskoulutuksessa. Liiton asiantuntijat ovat muun muassa käyneet puhumassa Humakin opiskelijoille. Aija Salon mielestä on erittäin positiivista, että Humakilla on myös ollut jo vuosia sitten ihmisoikeuksien opintokokonaisuus. Tehtävää on kuitenkin jäljellä..
“Joskus kohtaamme nuorisotyön kentällä esimerkiksi puhetta “kulttuurien kohtaamisesta” tai monikulttuurisuudesta. Tämä on vanhahtavaa kielenkäyttöä, joka saattaa vahvistaa stereotypioita”, Salo kertoo.
Tulisiko monikulttuurisuus-termistä luopua nuorisotyössä?
“Tietyllä tavalla kyllä. Siinä on riski, että ajatellaan tiettyjen ihmisten edustavan jotain kulttuuria tai he toimivat jollain tavalla kulttuurinsa vuoksi. Monikulttuurisuus käsitetään usein ihmisinä, jotka kuuluvat johonkin etniseen vähemmistöryhmään. Tämä on toiseuttavaa ja eksotisoivaa. Siinä voi myös unohtua se, että jokainen tulisi yksilönä kuulluksi, esimerkiksi kysyttäessä minkälaista nuorisotoimintaa tulisi järjestää. Joskus nuoren ongelmatselitetään hänen taustallaan, joka oletetaan vähemmistöön kuuluvalle valmiiksi. Nuorisotyössä tulisi sen sijaan olla vahva antirasistinen ote.”
Teksti: Esa Linna
Aija Salon kuva: Laura Mendelin
Koko artikkeli luettavissa Nuorisotyö-lehdessä 1/2021.
Nuorisotyö
