Nuorisobarometri osoittaa: nuorisotyö on nuorille tärkeää 

Missä tahansa nuorisotyön tietopohjan arvioinnissa päädytään samaan johtopäätökseen: olisi saatava enemmän tietoa nuorten näkemyksistä. Erityisesti tulisi tehdä töitä sen eteen, että saadaan tietoa niistä nuorista, jotka eivät osallistu nuorisotyöhön. 

Kysymys ei lähtökohtaisesti ole kovin helppo. Pitäisi nimittäin tavoittaa juuri heidät, jotka ovat tavoittamattomissa. 

Puute on paitsi paikallisesta mutta myös valtakunnallisesta tiedosta. Tämän vuoden alussa julkaistussa Nuorisobarometrissa kysyttiin vastaajilta, pitävätkö he nuorisotyön palveluita tärkeänä. Vaikka kysymys ei vastaa kaikkiin tietopohjan tarpeisiin, on siihen tutustuminen hyödyllistä. Se kertoo nuorisotyön tunnettuudesta ja arvostuksesta koko maan tasolla. 

Juhlan kunniaksi kysymys nuorisotyöstä

Nuorisobarometreja on tehty vuodesta 1994. Kysely syntyi lama-Suomessa. Rahat olivat loppu ja palveluita romutettiin. Säästää piti. Nuorten oli hankala saada töitä. Tutulta kuulostaa vuoden 2025 taloustilanteessakin. 

Nuorisobarometriin rakentui alusta lähtien jonkinlainen vastahanka nuoria vähättelevää ja heitä yleistävää puhetta kohtaan. Ysärillä nuoria kutsuttiin pullamössöpolveksi. Epäiltiin, onko näin vetelillä olennoilla työ- ja koulutushaluja ollenkaan. Nuorisobarometrin tulokset antoivat selkeän vastauksen. Oli heillä. 
Katastrofi oli peruttu. Kannatti kysyä nuorilta, niin ei tarvinnut arvailla ja taivastella. 

Jo kolmenkymmenen vuoden ajan Nuorisobarometrilla on ollut sama tehtävä. Se tuottaa tietoa siitä, miten nuoret asiat näkevät. Sitä voi käyttää paitsi nuorisopolitiikan arviointiin, myös tuottamaan sytykkeitä nuorten parissa toimiville. Yllättävän usein toistuu sama kaava: kun tulokset on julkaistu, ollaan hämmästyneitä, näinkö nuoret asian näkevät. Kiiltokuvamaiset ja hupsut käsitykset siitä, että kaikki nuoret ovat samanlaisia, eivät pidäkään paikkaansa. 

Ottaen huomioon, että barometri on ollut koko historiansa ajan nuorisoalan hallussa, nuorisotyöstä on kysytty varsin harvoin. Ensimmäisen kerran kunnallisesta nuorisotyöstä kysyttiin vuonna 2002. Kysymys uusittiin vuonna 2008. Seuraavia tuloksia saatiin odottaa pitkään, aina vuoteen 2024 asti. Tässä välissä vuonna 2020 tosin kysyttiin nuorisotyöstä osana vuoden 2020 palveluita kartoittanutta barometria. 

Me Nuorisobarometria tekevät kutsuimme vuoden 2024 julkaisua juhlabaroksi. Juhlaan oli aihettakin. On tuiki harvinaista, että mikään kysely toistuu vuosikymmenien ajan. Kun mittariin tuli pyöreitä, päädyimme poikkeukselliseen ratkaisuun. Emme ottaneet baroon mitään erityistä teemaa, vaan halusimme kysyä vain aiemmin kysyttyjä kysymyksiä. 

Ja kun juhlatuulella ollaan, niin nuorisotyöstä puhutaan. 

Nuorisotyö on tärkeää myös nuorten mielestä

Nuorisobarometrin vastaajat ovat iältään 15–29-vuotiaita. Kysymys nuorisopalveluista kohdennettiin nuorimmille vastaajille eli 15–19-vuotiaille. Heiltä kysyttiin, kuinka tärkeää sinulle on, että kunnassasi tai kaupungissasi on nuorisopalveluita. Kaikkiaan heiltä kysyttiin kymmenestä nuorisotyötä koskevasta asiasta. Kyselyyn vastattiin sekä puhelimessa että verkossa. Tulosten analyysissä keskityttiin puhelinvastaajiin, sillä tämä mahdollistaa tulosten vertailun aiempiin kyselyihin, jotka on tehty pelkästään puhelimitse. 

Tulokset ovat nuorisotyölle mieluisaa luettavaa. 

Nuoret pitivät kaikkia kysyttyjä nuorisotyön muotoja omassa kunnassaan tärkeänä. Joka kysymyksen osalta vähintään 75 prosenttia vastaajista vastasi pitävänsä nuorisotyötä tärkeänä. 85 prosenttia kertoi pitävänsä tärkeänä, että kunnassa on nuorisotyöntekijä. Nuorten tieto- ja neuvontapalvelua tärkeänä piti 89 prosenttia ja työpajoja 82 prosenttia. Vastauksista ei nouse esiin yhtään nuorisotyön työmuotoa tai toimintoa, joka nousisi selkeästi muiden yläpuolelle. Ja vastaavasti ei ole yhtään nuorisotyön muotoa, joka ei olisi tärkeää. 

Monipuolinen nuorisotyön tarjonta on myös nuorten toive. Resurssien suuntaaminen eri nuorisotyön muotoihin on nuorten tarpeisiin vastaamista. 

Kun kysymykset toistetaan samanlaisina, saadaan katsottua myös sitä, miten nuorten näkemykset ovat muuttuneet ajan saatossa. Nuorisotyö on laajentunut ja ammattimaistunut 2000-luvulla. Vuoden 2024 tuloksia vuosiin 2002 ja 2008 vertaillessa pystytään tarkastelemaan, onko tämä heijastunut nuorten ajatuksiin. Nämäkin tulokset ovat nuorisotyölle mairittelevia. 

Vuonna 2024 vastaajat pitävät nuorisotyön palveluita tärkeämpänä kuin pitivät vuosina 2002 ja 2008. Samaan aikaan, kun nuorisotyön resurssit ovat kasvaneet ja työtä on kehitetty, sen tärkeys nuorille on kasvanut.  

Vuonna 2002 nuorisotyöntekijää omassa kunnassa piti tärkeänä 70 prosenttia nuorista. Osuus on kasvanut 15 prosenttiyksikköä vuoteen 2024 mennessä. Erityisen paljon on kasvanut nuorisovaltuustoa tärkeänä pitävien osuus. Vuonna 2002 se oli 56 prosenttia, kun osuus on nyt 77 prosenttia. 

Barometrissa kysyttiin nuorten näkemyksiä siitä, onko mahdollisuus kokoontua sisätiloissa vapaamuotoisesti tärkeä. 85 prosenttia nuorista pitää sitä tärkeänä. Digitaalinen nuoruus ei poista kasvokkaisten kohtaamispaikkojen keskeisyyttä. Tämä on hyvä muistaa, kun nuorten palveluja kehitetään. 

Tuloksia tulkitessa on korostettava, että hyvinvointipalvelut ylipäänsä ovat nuorille tärkeitä. Nuorisotyö on vakiintunut yhdeksi tärkeäksi palveluksi. Näin on siitä huolimatta, ettei enemmistö nuorista osallistu nuorisotyöhön. Nuorten arviot nuorisotyön tärkeydestä eivät siis kuvaa käyttäjien arvioita itse toiminnasta vaan sitä, millaisia palveluita kunnassa on tärkeää olla riippumatta siitä, käytetäänkö niitä. Tämänkin takia on tärkeää kuulla kaikkien nuorten näkemyksiä nuorisotyöstä. 

Vuoden 2024 Nuorisobarometrin voi lukea osoitteesta tietoanuorista.fi/wp-content/uploads/2025/03/nuorisobarometri-2024.pdf. Sen ovat toimittaneet Konsta Happonen ja Tomi Kiilakoski. Nuorisotyötä käsitellään sivuilla 87–94.  

Teksti: Tomi Kiilakoski, julkaistu Nuorisotyö-lehdessä 3/2025.