Arkistojuttu: Yksinkertainen suunnitelma auttaa kriisin kohdatessa

Artikkeli on julkaistu alun perin Nuorisotyö-lehden numerossa 3/2019.

Lokakuun ensimmäisenä päivänä vuonna 2019 Kuopion kauppakeskus Hermanissa Savon ammattiopiston tiloissa koettiin kauhun hetkiä. Nuori mies hyökkäsi opiskelutovereitaan ja luokanvalvojaa vastaan aseenaan pitkäteräinen miekka. Reilun kuukauden kuluttua väkivallanteosta Kuopiossa järjestettiin koulutuspäivä, joka käsitteli kriisitilanteita tehostetun nuorisotyön näkökulmasta.

Koulutuksen ajoittuminen iskun jälkeiselle kuukaudelle oli sattumaa. Samansisältöiset tehostetun nuorisotyön koulutukset oli järjestetty jo aiemmin Helsingissä ja Turussa, mutta vasta Kuopion tapahtumien jälkeen kiinnostus koulutuspäiviä kohtaan alkoi kasvaa.

”Kun jotain kauheaa sattuu, turvallisuuden tunne järkkyy ja ihmiset heräävät. He alkavat miettiä, että tämähän olisi voinut tapahtua omassakin kunnassa”, tuumii Taija Tamminen.

Tamminen on mukana Kunnallisen nuorisotyön osaamiskeskus Kanuunan koordinoimassa Valmiusverkostossa, joka kehittää toimintoja tehostetun nuorisotyön ja valmiussuunnittelun ympärille. Verkosto toteutti viime syksynä koulutuskiertueen, johon kuului koulutuspäivät edellä mainittujen paikkakuntien lisäksi Jyväskylässä ja Oulussa. Tamminen oli yksi kiertueen kouluttajista.

Perusnuorisotyötä, mutta tehostetusti

Valmiusverkoston koordinaatio siirtyi Kanuunalle reilu vuosi sitten, kun Allianssin ja Suomen Mielenterveysseuran yhteinen Nuorisotyön kriisivalmiuden kehittämishanke päättyi. Hankkeen taustalla olivat Jokelan ja Kauhajoen koulusurmat, jotka osoittivat nuorisotyöntekijöiden roolin tärkeäksi akuutissa kriisitilanteessa.

”Kouluiskut eivät varmastikaan lopu tähän, mutta todennäköisemmin nuoret kohtaavat kriisejä, jotka liittyvät esimerkiksi liikenneonnettomuuksiin, itsemurhiin tai väkivallan uhkaan”, Tamminen sanoo.

Tehostettua nuorisotyötä tehdään erilaisissa nuoria koskettavissa kriisitilanteissa ja niiden jälkeen. Tammisen mukaan kyseessä ei ole mikään rakettitiede vaan perusnuorisotyö, jota vain tehdään tehostetusti. Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa pidennettyjä aukioloaikoja, nuorisotyöntekijöiden läsnäoloa, keskustelumahdollisuuksia ja monialaista yhteistyötä nuorten tukemiseksi.

”Olennaista on valmistautuminen ja suunnitelma, jonka mukaan toimitaan sitten, kun jotain ikävää sattuu. Yksinkertainen suunnitelma auttaa toimimaan kriisitilanteessa, jossa ammattilainenkin voi järkyttyä.”

Kiinnostus kasvoi Kuopion jälkeen

Kanuunan Valmiusverkoston toteuttamat, maksuttomat koulutuspäivät oli suunnattu nuorisotyön valmiussuunnitelman tekemisestä kiinnostuneille kuntien ja seurakuntien työntekijöille. Ensimmäiseen ja toiseen koulutuspäivään ilmoittautui kymmenkunta osallistujaa, mutta Kuopion tapahtumien jälkeen koulutusten osallistujamäärät yli kaksinkertaistuivat. Yhteensä koulutukset keräsivät liki sata osallistujaa noin 50 paikkakunnalta.

Osaamiskeskus Kanuunan suunnittelija Johanna Kalliomaan mukaan koulutuksista saatu palaute oli pääasiassa erittäin positiivista.

”Kaikki palautekyselyyn vastanneet kokivat, että koulutus selvensi tehostetun nuorisotyön tarkoitusta kriisitilanteissa ja että koulutus antoi tarpeeksi tietoa valmiussuunnitelman tekoon. Lähes jokainen vastaaja suosittelisi koulutusta kollegalle,” kertoo Kalliomaa.

Teksti: Petra Göös
Kuvat: Suvi Lappalainen

Jaa somessa!