Arkistojuttu: Nuorisotyöntekijä nuoren rikoksen uhrin tukena

Kuvituskuva kasvonsa peittävästä nuoresta

Artikkeli on julkaistu Nuorisotyö-lehdessä 2/2018.

Nuoret kohtaavat rikoksia erilaisissa arkipäiväisissä tilanteissa ja ympäristöissä, kuten kotona, koulussa, vapaa-ajalla ja verkossa. Nuorisotyön ammattilaiset ovat tärkeässä asemassa nuoren rikoksen uhrin tunnistamisessa, auttamisessa ja tukemisessa.

Nuori rikoksen uhrina

Kuka vain voi joutua rikoksen uhriksi, eikä rikoksen uhriksi joutumista voi aina estää. Nuorille voi olla haastavaa tietää omat oikeutensa ja tunnistaa omat rajansa. Eikä aina ole helppo tietää, milloin on kyseessä rikosasia. Rikoksen tekijänä voi olla esimerkiksi perheenjäsen, ystävä, seurustelukumppani tai tuntematon henkilö. Rikoksen uhriksi joutuminen voi olla nuorelle todella haavoittavaa. Rikoksen uhriksi joutuminen ei ole koskaan uhrin syy, sillä tekijällä on aina vastuu teoistaan. On tärkeää, että nuorten parissa työskentelevät ammattilaiset ovat tukena nuoren kohdatessa rikoksen.

Nuorten kohtaamia rikoksia

Nuoret voivat kohdata laajasti erilaisia rikoksia ja väkivaltaa. Väkivalta voi olla fyysistä, esimerkiksi lyömistä, tönimistä ja potkimista. Väkivalta voi olla myös henkistä, esimerkiksi nimittelyä, uhkailua ja rajoittamista. Nuoret voivat kohdata myös seksuaalirikoksia, esimerkiksi seksiin pakottamista, seksuaalista ahdistelua ja raiskauksia. Rikoksen tekijä voi myös esimerkiksi painostaa nuorta lähettämään itsestään paljastavia kuvia ja kiristää niillä myöhemmin. Sosiaalisessa mediassa levitty pilkkaava tai paljastava kuva voi täyttää rikoksen tunnusmerkistön. Myös keskusteluryhmissä haukkumiset tai yksityisten asioiden juoruamiset voivat rikkoa lakia. Rikokset voivat kohdistua myös omaisuuteen, jos nuorten omaisuutta varastetaan tai vahingoitetaan. Useat nuorten kohtaamista ikävistä asioista voivat täyttää jonkin rikoksen tunnusmerkistön. Nuoren ei tarvitse itse tietää, mikä rikosnimike olisi kyseessä.

Rikoskokemuksesta oireilu

On tärkeää muistaa, että rikoksesta oireilu on täysin normaalia ja yksilöllistä. Rikoskokemukset voivat olla hyvin haavoittavia ja saattavat vaikuttaa pitkälle elämässä. Nuori voi tuntea esimerkiksi pelkoa, epävarmuutta ja häpeää, mikä voi saada hänet peittelemään oireitaan. Nuori voi kokea tapahtuneen rikoksen jälkeen myös esimerkiksi ahdistuneisuutta, levottomuutta tai unettomuutta. Elämänhallinta voi tuntua haastavalta ja nuorella voi olla voimakasta stressiä. Tilanne voi hankaloittaa myös koulunkäyntiä ja aiheuttaa oppimisvaikeuksia. Pahimmillaan nuorella voi ilmetä masentuneisuutta ja itsetuhoista käytöstä. Nuorilla yksi oireilun muoto voi olla myös lisääntynyt päihteiden käyttö. Rikoskokemuksesta voi seurata myös fyysisiä kipuja, esimerkiksi vatsakipuja tai päänsärkyä. On tyypillistä, että nuori voi tuntea turhaa syyllisyyttä tapahtuneesta.

Nuoren auttaminen nuorisotyössä

Nuorisotyöntekijä pystyy auttamaan nuorta selviämään rikoskokemuksesta. Tärkeää on, että ammattilaiset tunnistavat nuoren oireilun ja ottavat asian rohkeasti puheeksi. Äkillisesti ilmaantuvat ja merkittävät muutokset nuoressa on aina huomioitava. On hyvä kysyä suoraan, onko nuori kokenut jotain ikävää tai joutunut jonkin rikoksen uhriksi. Jos nuori ei halua puhua rikoskokemuksestaan, niin nuorelle tulee antaa aikaa. Ammattilaisen on hyvä tarjota rauhallisia tilanteita kokemuksesta puhumiselle. On tärkeää että työntekijä kuuntelee ja uskoo nuorta. On myös hyvä antaa nuorelle palautetta siitä, että hän rohkeasti kertoi asiasta. Nuorten parissa työskentelevien tulee tehdä tarvittaessa ilmoitukset lastensuojeluun ja poliisille, jos kyseessä on esimerkiksi alaikäiseen kohdistunut pahoinpitely tai raiskaus. Tarvittaessa työntekijä voi konsultoida muita ammattilaisia, esimerkiksi Rikosuhripäivystystä, poliisia tai lastensuojelua.

Avun hakeminen yhdessä

Työntekijä ja nuori voivat hakea yhdessä apua tilanteeseen. Nuoret eivät aina tunnista avun tarvettaan, jolloin ympärillä olevien aikuisten rooli on tärkeä. Nuorelle voi olla haastavaa kertoa asiasta huoltajilleen, jolloin työntekijä voi tarvittaessa auttaa nuorta. Nuori voi tehdä asiasta rikosilmoituksen poliisille tai pyytää nettipoliisilta apua matalalla kynnyksellä. Nuorta voi tukea rikosilmoituksen tekemisessä. On myös hyvä miettiä, että tarvitseeko nuoren käydä lääkärissä tai tarvitseeko nuori ammatillista keskusteluapua tilanteeseen. Rikosuhripäivystyksellä on ympäri Suomen palvelupisteitä, joista saa laajasti maksutonta apua rikosasioihin liittyen. Nuoren voi ohjata myös Rikosuhripäivystyksen chattiin juttelemaan. Myös ammattilaiset voivat käydä chatissa pyytämässä neuvoa erilaisiin asiakastilanteisiin.

Maksuttomat materiaalipaketit nuorten parissa työskenteleville ammattilaisille

Rikosuhripäivystyksen Menetelmiä rikosasioiden puheeksiottoon -materiaalipakettien tavoitteena on lisätä nuorten tietoisuutta rikosasioissa. Materiaalien avulla rohkaistaan nuoria puhumaan rikosasioista ja hakemaan apua. Materiaalipaketit helpottavat rikosasioiden puheeksiottoa nuorten kanssa. Materiaaleissa on useita eri aiheita, joista on tuotettu video, PowerPoint-esitys, keskustelumateriaali ja tietokilpailu. Materiaalit ovat helppokäyttöisiä ja monipuolisia työvälineitä nuorten parissa työskenteleville. Materiaaleihin voi tutustua osoitteessa: riku.fi/materiaalipaketit

Rikosuhripäivystys

Rikosuhripäivystys tarjoaa maksutonta ohjausta ja neuvontaa rikoksen uhrille, läheisille ja rikosasioissa todistaville henkilölle. Apua saa kasvokkain, puhelimitse ja verkossa.

riku.fi/nuoret

RIKUchat

Chat palvelee arkisin klo 9-15 ja lisäksi maanantai-iltaisin klo 17-19. Klikkaa keskustelemaan chattiin Rikosuhripäivystyksen verkkosivujen oikeasta alalaidasta.

Jenni Kreivi, projektisuunnittelija – Rikosuhripäivystys

Teksti: Jenni Kreivi
Projektisuunnittelija, nuorten hanke
Rikosuhripäivystys

kuvituskuva: anemone123 / Pixabay.com

Jaa somessa!