Arkistojuttu: ”Nuorisotyö on auttanut mua ottamaan vastuuta itestä ja mun teoista”

Nuorisotakuutalon etsivät nuorisotyöntekijät Isra Hamdon ja Aila Äijö vankimessuilla kesäkuussa 2019.

Artikkelin kuvassa Nuorisotakuutalon etsivät nuorisotyöntekijät Isra Hamdon ja Aila Äijö vankimessuilla kesäkuussa 2019.

Vuodet Humakissa nuorisotyöhön linkittyvissä tehtävissä ovat synnyttäneet unelman takaisin kentälle pääsystä ja nuorisotyöosaamisen päivittämisestä. Nyt se toteutuu OKM:n Nuorisoyksikön rahoittamassa Helsingin ”Nuorisotakuutalosta osallisuuteen” –hankkeessa, jossa toimin tutkimuspäällikkönä. Olen päässyt työskentelemään niiden nuorten parissa, jotka ovat juhlapuheiden auttamiskohteita. Jokaisella heistä on oma tarinansa ja samalla heitä yhdistävät monet asiat. Oma pohdintani pyörii paljon sen ympärillä, miten heikoimmassa asemassakin olevilla nuorilla on oikeus löytää oma aikuinen toimijuutensa. Sitä ei saa ottaa pois, vaan sitä on tuettava. Nuorisotyön paikka on myös nuorten aikuisten tukena. 

”Lämmin ja vastaanottavainen ilmapiiri, jossa jokainen tulee kohdatuksi tasa-arvoisena ja arvokkaana.” (Nainen 25 v) 

Olen kerännyt erilaisia aineistoja nuorilta, työntekijöiltä ja verkostoilta. Osallistuva havainnointi on antanut perspektiivin Nuorisotakuutalon työhön. Olen ollut osallisena yhtä lailla ahdistuksen ja ilon hetkissä, kuin nuorten pohdinnoissa tulevaisuudestaan. Tarinallinen arviointi on tuottanut nuorten äänen. He ovat kertoneet merkittävimmästä muutoksesta elämässään, kun ovat tulleet Nuorisotakuutalon toiminnan piiriin. Otsikot ovat suoria lainauksia nuorten tarinoista. Niistä välittyy nuorisotyön eetos, jossa nuoren ei tarvitse tullessaan tietää, mihin apua tarvitsee. Tärkeintä on tulla kunnioittaen kohdatuksi ja saada riittävästi aikaa rakentaa luottamusta ja rauhoittua. Sen jälkeen on tulevaisuuden työ- tai koulutuspolkujen pohdinnan aika. Reiluuden nimissä on todettava, että tämä ajan mahdollistaminen on työntekijöille raskasta ja turhauttavaa himmailua. Helpompaa olisi toimia; antaa neuvoja ja ohjata nuorta elämässään eteenpäin. Tehokkaampaa on kuitenkin nuorilähtöisyys ja oikea-aikaisuuden odottaminen. 

”Minulle ei ole tapahtunut mitään ikävää ollessani kyseisessä palvelussa.” (Mies 21v) 

Nuoria yhdistää vakava kokemus kiusatuksi joutumisesta. Heistä useat ovat oppineet olemaan näkymättömiä ja kuulumattomia. He kavahtavat vertaisvuorovaikutusta ja pyrkivät hoitamaan kommunikoinnin työntekijöiden kautta. Tavoitteena onkin järjestää tilanteita, joissa nuori altistuu turvalliseen jutusteluun toisen nuoren kanssa. Nuorisotyön perusmenetelmät ovat Nuorisotakuutalollakin hyviksi havaittuja, kuten pelaaminen, yhteinen ruoanlaitto ja ruokailu. Osallisuuden ja yhteisöllisyyden rakentaminen on näiden nuorten parissa hidasta, mutta mahdollista.  

”Ihmissuhteet ovat muuttuneet ja päihteiden käyttö jäänyt vähemmälle.” (Nainen 24 v)  

Rikoksille altistuneet nuoret itse ovat miettineet rikostensa juurisyitä ja niiden selättämistä. Tehokkain keino heidän mielestään on, että jo alakoulussa varmistetaan jokaiselle lapselle oma harrastus ja aikuinen, joka välittää. Kun rikoksiin on jo ajauduttu, nuorten vertaisryhmässä asioista on puhuttu niiden oikeilla nimillä. Rikosten yhteinen käsittely auttanut heitä häpeän kohtaamisessa. Se on laajentanut näköalan omaan tulevaisuuteen; vielä on mahdollisuuksia selättää päihteet ja siirtyä rikoksettomaan elämään. 

”Se on vaikuttanut sillee, että ollaan jaksettu kuunnella mitä mulla on asiaa.” (Mies 20 v) 

Voimattomuuden ja turhautumisen tunteiden ohella olen saanut kokea nuorten kanssa suuria voiton hetkiä. On mahdotonta kuvata tunnetta, kun nuori, joka on kiusattu ja kotiinsa linnoittautunut mielenterveyspotilas, tulee kiittämään siitä, että hänet on kohdattu, häneen on uskottu ja on saanut opiskelupaikan omalle alalleen. Noin puolet Nuorisotakuutalon nuorista on tähän mennessä löytänyt itselleen jonkun polun työhön tai koulutukseen. Nuorisotakuutalon avoin ovi on edelleen heidän käytössään, tukemassa uuteen elämään kiinnittymisessä. 

”Mä oon ainakin huomannu sen et mä oon aikuistunu. Mä osaan hoitaa mun omia asioita.” (Nainen 20 v) 

Nuorisotyön arvo on vahvistunut minulle. Nuoren kohtaaminen vain nuorena, kiinnostuen hänestä ja hänen potentiaalistaan avaa yhteistyön. Kun nuorelle suodaan aikaa luottamuksen rakentamiseen, osallisuuteen ja yhteisöön kiinnittymiseen, voidaan paneutua nuoren oman elämän kysymyksiin ja oikea-aikaisiin palveluihin. Aikuisen toimijuuden kehittyminen on mahdollista. 

”Tämä kyseinen toiminta on hyväksi yhteiskunnalle.” (Mies 21 v) 

Työni Nuorisotakuutalolla on pakottanut minut kohtaamaan asioita, joita en olisi halunnut nähdä. On vaikeaa ymmärtää, miten kiusaamista ei muka huomata ja siihen ei puututa. Samoin nuoren kohtaamattomuus. Nuorelle voi olla tarjolla lukuisia palveluita, mutta aina lähtökohtana on nuoren ongelma. Nuoresta muovautuu vastaanotolta toiselle kävelevä ongelmavyyhti, joka tulee kohdatuksi ongelmansa perusteella, ajanvarauksen puitteissa. Suomalaisessa nuorisotutkimuksessa tämä on jo aiemmin todennettu, mutta mikään ei tunnu vaikuttavan järjestelmään.  

”Jokaisella tulisi olla joku, joka uskoo ja kannustaa.” (Mies 17 v.) 

Mielessäni pyörii Suomi kohtaamattomuuden ja pärjäämisen yhteiskuntana. Jos omasta takaa ei tukea löydy, se on vain ”voi voi”.  Onko alakoululaisen luotettavan aikuisen kaipuu ja oman harrastuksen mahdollistaminen liikaa pyydetty? Nuoren tarvitsema kokemus itsestään kunnioittaen kohdattuna ihmisenä, vaikuttaa myös olevan liian kova.  Haavoittuvassa asemassa olevien nuorten aikuisten palveluissa näyttää olevan nuorisotyön kokoinen aukko.  

Teksti: Eeva Sinisalo-Juha. Artikkeli on julkaistu Nuorisotyö-lehdessä 2/2019.

Nuorisotakuutalon toimintamalli

  • Kohderyhmänä alle 29-vuotiaat nuoret aikuiset, joilla on mielenterveydenhäiriöitä, päihde- ja/tai rikostaustaa, ovat joutuneet kiusatuiksi, kärsivät yksinäisyydestä tai heillä on kehityshäiriöitä
  • Toimii osana jo olemassa olevaa paikallista palveluverkostoa
  • Nuorisotyön menetelmät ja arvot
  • Toimii Raumalla, Helsingissä, Tampereella ja Turussa

Helsingin nuorisotakuutalo

  • Valo-Valmennusyhdistyksen toimintaa
  • Eri hankkeisiin linkittyviä ryhmiä: mm. aiemmin hankitun osaamisen opinnollistaminen, perustaitojen oppiminen, tulevaisuuden suunnittelu, rikostaustaisten nuorten osallisuuden vahvistaminen, tarinoiden kirjoittaminen
  • Kotipesä etsivälle nuorisotyölle ja työpajatoiminnalle
  • Viikoittain ilman ajanvarausta psykologi, opinto-ohjaaja ja työhönvalmentaja
  • Päivittäin auki kenelle tahansa alle 29-vuotiaalle nuorelle
Jaa somessa!