NuorisotyöArtikkeli on julkaistu Nuorisotyö-lehden numerossa 2/2019
Identiteettinsä kanssa kamppaileva sateenkaarinuori haluaa tulla hyväksytyksi, kaipaa vertaisia ja tarvitsee sosiaalisesti esteettömiä ympäristöjä, joihin uskaltaa tulla omana itsenään.
Sateenkaarinuori joutuu pohtimaan omaa identiteettiään suhteessa muihin ja yhteiskuntaan koko ajan. Sukulaiset kyselevät pojilta tyttö- ja tytöiltä poikaystävistä. Homottelua voi joutua kuuntelemaan sekä koulussa että vapaa-ajalla.
”Sateenkaarinuori tekee kovasti töitä tullakseen hyväksytyksi. Hän joutuu taistelemaan tiensä normin läpi. Kamppailun johdosta osa nousee vastarintaan, joka ilmenee seksuaali-identiteetin korostamisena, aktivismina tai jopa vahingollisena anarkiana. Esimerkiksi maailmalla levinneen Queer anarchy -toiminnan tavoitteena on aiheuttaa mielipahaa muille”, kertoo Lahden Setan palveluohjaaja Mikko Ahtila.
Ahtilan mukaan kunnallinen nuorisotyö on ajan hermolla ja ottaa sateenkaarinuoret huomioon nyt entistä paremmin. Muutamissa kaupungeissa on sateenkaaritiloja ja monilla paikkakunnilla toimii sateenkaarinuorille suunnattuja vertaisryhmiä.
Vertaisryhmä vahvistaa identiteettiä
Ahtila on ollut mukana käynnistämässä sateenkaarinuorten vertaisryhmätoimintaa lahtelaisessa nuorisotalossa. Jo parin vuoden ajan toimineella ryhmällä on ohjaajapari, joista toisella on ammatillinen pätevyys ryhmän ohjaamiseen ja toinen on Setan vapaaehtoinen vertaisryhmäohjaaja. Vertaisryhmässä nuoren ei tarvitse tuntea olevansa poikkeava suhteessa muihin.
”Ryhmässä nuori kohtaa muita samanlaisia nuoria, mikä vahvistaa ajatusta siitä, ettei olekaan ainut. Mukana olevat nuoret jakavat samat kysymykset ja murheet, jotka saa puhaltaa ulos turvallisesti. Nimittelyn aiheuttamaan mielipahaan löytyy taatusti vertaistukea”, Ahtila tietää.
Sateenkaarinuorten toiminta-aikoina tehdään ihan samoja asioita kuin minä tahansa muunakin iltana nuorisotalolla. Omaa identiteettiään on kuitenkin monin verroin helpompi muodostaa peilaamalla sitä kaltaistensa kanssa.
”Kun identiteetti ja itsetunto vahvistuvat, nuori rohkaistuu ja uskaltaa lähteä tekemään sitä, mitä haluaa. Sateenkaariryhmä voi näin toimia myös eräänlaisena välivaiheena matkalla johonkin muuhun, kuten harrastukseen, johon ei ole aiemmin uskaltanut mennä mukaan.”
Sosiaalisesti esteetön nuorisotila
Ahtilan mukaan ympäristö, jossa nuoret elävät, ei juurikaan tarjoa sateenkaarinuorille myönteisiä roolimalleja vaan homous esitetään stereotyyppisesti kliseiden kautta. Tämä tekee sateenkaarinuorelle identiteetin rakentamisesta vielä hankalampaa.
”Muissa Pohjoismaissa moninaisuus näkyy esimerkiksi mainoskuvissa paremmin kuin Suomessa. Olisikin tärkeää, että kaikissa nuorisotiloissa moninaisuus näkyisi viestinnässä, kuten seinille kiinnitettävissä julisteissa ja muissa materiaaleissa, joilla toimintoja markkinoidaan.”
Ympäristö voi tukea nuorta oman identiteetin löytämisessä olemalla salliva tai vaihtoehtoisesti rajoittaa ja luoda paineita olemalla suvaitsematon. Suvaitsevassa ympäristössä ei ole sosiaalisia esteitä, vaan kaikki voivat tulla mukaan sellaisina kuin ovat.
”Sosiaalinen esteettömyys on aidon yhdenvertaisuuden toteutumisessa keskeinen palikka. Nuorisotyöntekijöillä tulisikin olla valmiudet ja osaamista luoda aidosti yhdenvertainen ilmapiiri nuorisotilaan”, sanoo Ahtila.
Ahtilalla itsellään on useampia tutkintoja, joista yksi on nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajan ammattitutkinto. Hän tietää, että ammattilaisen työkalupakista löytyy monia toiminnallisia menetelmiä, joita soveltamalla voi häivyttää sosiaalisia esteitä ja luoda yhdenvertaisia ympäristöjä nuorille. Nuorisotyöntekijöiden on vain oltava aktiivisia asian kanssa.
”Esimerkiksi Lahden Nuortentila Triplassa järjestettin Pride of Being Yourself -teemailta. Illan aikana syntyi hauskoja piirustuksia ja sen jälkeen sateenkaarilippu sai jäädä seinälle pysyvästi.”
Luvassa lisäkoulutusta ihmisoikeusasioista
Kunnallisen nuorisotyön osaamiskeskus Kanuuna ja Ihmisoikeusliitto järjesti Ihmisoikeudet haltuun nuorisotyössä -koulutuskiertueen vuosina 2016–2018. Koulutukseen osallistui yli 1400 nuorisotyöntekijää. Nyt koulutus on saamassa jatkoa.
”Muun muassa ympäristöjen yhdenvertaisuus kuuluu ihmisoikeuksiin. Lisäkoulutuksilla haluamme edelleen vahvistaa ymmärrystä ihmisoikeuksista”, sanoo Kanuunan verkostopäällikkö Suvi Lappalainen.
Lappalaisen mukaan nuorisotyön kentällä kuulee vielä silloin tällöin kysyttävän, miksi erityisryhmien, kuten sateenkaarinuorten, oikeuksia pitäisi edistää.
”Heidänkään kohdalla kyse ei ole erityisoikeuksista, vaan kaikille kuuluvien ihmisoikeuksien toteutumisesta. Jos suljemme minkä tahansa ryhmän niiden ulkopuolelle, emme voi puhua yhtäläisistä oikeuksista, vaan joidenkin tiettyjen ryhmien eduista”, Lappalainen toteaa.
Nuorisotyöntekijöiden lisäkoulutustarpeita ihmisoikeusasioissa kartoitettiin kevään aikana sähköisen kyselylomakkeen ja fokusryhmähaastattelujen avulla. Tarpeisiin vastaavaa, maksutonta koulutusta kuntien nuorisotyöntekijöille tullaan tarjoamaan jo tämän vuoden puolella.
Teksti ja kuvat: Petra Göös
Esa Linna
