NuorisotyöSastamalan kunta on mukana Nuoskan pilottikuntatoiminnassa 2025–2026. Kunta on yksi viidestä Pirkanmaan kunnasta, jotka saivat kehittämisprosessissa nimekseen “Pirkanmaan viisikko”. Tässä näkökulmatekstissä avaamme Sastamalan koulunuorisotyön tärkeää tehtävää kahden koulun yhdistymisessä. Haastattelemamme koulunuorisotyöntekijä Mirja Torssonen kuvaa työtään ja jakaa ajatuksiaan sekä ohjeita nuorisotyön arvojen ja työtapojen tuomisesta kouluun.
Sastamala on noin 23 000 asukkaan kunta Pirkanmaalla. Kunta on pinta-alaltaan laaja ja se sijoittuu Satakunnan maakuntarajalle. Sastamala syntyi vuonna 2009, kun Vammalan, Mouhijärven ja Äetsän kunnat yhdistyivät kuntaliitoksen myötä.
Elokuussa 2026 Sastamala on jälleen ollut uuden edessä, kun Äetsän ja Sylvään koulut yhdistyivät Äetsän koulun lakkautuessa. Tilanteeseen varauduttiin kuitenkin hyvin etukäteen, sillä yhdistymistyöhön palkattiin yhteisöllisyyden rakentamisen ammattilainen: kokenut yhteisöpedagogi Torssonen.
Torssosen työt koulunuorisotyöntekijänä alkoivat jo syksyllä 2025 eli vuotta ennen koulujen yhdistymistä. Kahden koulun yhdistymiseen valmistavan hankkeen nimi on osuvasti “YHESÄ”. Tarkoituksena on helpottaa oppilaiden siirtymistä uuteen kouluun.
Ennen yhdistymistä oppilaille tehtiin kysely, jonka perusteella toimintaa suunniteltiin. Kyselyn sekä erilaisten kuulemisten avulla saatiin vahva viesti siitä, mitä kouluun kaivataan. Nuorille on ollut tarjolla muun muassa tutustumiskäyntejä uuteen kouluun sekä ryhmäytymistä. Lisäksi Torssonen on järjestänyt teemavälitunteja ja tehnyt yhteistyötä tukioppilaiden ja oppilaskunnan hallitusten kanssa. Kaikkein tärkeintä on kuitenkin ollut tutustua oppilaisiin ja kuulla heitä.
Kaikkein tärkeintä on kuitenkin ollut tutustua oppilaisiin ja kuulla heitä
Uudessa Sylvään koulussa opintonsa aloitti tänä syksynä yli 600 oppilasta, joten tilanne oli uusi kaikille. Sylvään koululle astuessa vastassa on monille nuorille tutuksi tullut Torssonen. Tarjolla on lisäksi monenlaista toimintaa välitunneille ja oppitunneille. Työn merkitys syntyy yhdessä tekemisen lisäksi kuuntelemisesta ja läsnäolosta. Tärkeää on, että nuoret pääsevät vaikuttamaan ja osallistumaan toiminnan suunnitteluun.
YHESÄ -hankkeella on alusta saakka ollut oma ohjausryhmänsä, johon kuuluu oppilaita molemmista kouluista. Esimerkiksi aluksi kummiluokkatoiminnan nimellä kulkenut toiminta vaihtui nuorten ehdotuksesta kaveriluokkatoiminnaksi. Kaverit ovat yläkoululaisille tärkeitä ja koulujen yhdistymisessä on haluttu mahdollistaa uusien ystävyyssuhteiden muodostumista.
“Tärkeää on, että jokaisella on turvallista olla koulussa. Tavoite on, ettei kukaan jäisi yksin”, Torssonen kuvaa. “Jokaisen tulee saada olla osa yhteisöä ja tulla kohdatuksi niin, että meihin aikuisiin voi luottaa.”, Torssonen perustelee.
Torssosen työnä on ollut tukea nuorten lisäksi koko kouluyhteisön rakentumista. Koulunuorisotyötä tehdään yhdessä opettajien ja kuraattorien kanssa, ja myös seurakunta on Sastamalassa mukana toiminnassa. “Koulu on nuorille tärkeä ympäristö, jossa viihtymiseen on panostettava samaan tapaan, kuin työpaikoilla”, Torssonen tähdentää.
Koulu on nuorille tärkeä ympäristö, jossa viihtymiseen on panostettava samaan tapaan, kuin työpaikoilla
Yksi uusi keino mahdollistui perusopetuksen opetussuunnitelman uudistuksessa, jossa liikunnallinen elämäntapa nostettiin osaksi koulun arkea. Nuorisotyön avulla kouluun voidaan lisätä toiminnallisuutta ja toteuttaa erilaisia tempauksia.
Kysyessämme vinkkejä koulunuorisotyöntekijöille, Torssosella on antaa kolme ohjenuoraa koko kouluyhteisölle. Niiden avulla koulumaailmassa on mahdollista vahventaa nuorisotyöntekijöille tuttuja nuorisotyön arvoja.
- Koskaan ei voi olla liikaa kohtaamista.
Kun kuka tahansa tulee kohdatuksi, rakennetaan jo yhteisöä. Kohtaamiselle pitää kuitenkin myös antaa aikaa. “Kohdatkaa toisenne, oli sitten kyseessä oppilas, koulunuorisotyöntekijä, opettaja tai kuka tahansa muu”, Torssonen painottaa. Toisiin ihmisiin tutustuminen on kaikki kaikessa.
- Asiat ratkotaan yhdessä.
Kun yhteisössä tulee esiin mikä tahansa asia, on tärkeää, että se ratkaistaan yhdessä. “Yhteistyö on arvo, jolle yhteisö rakentuu. Niin myös osallistujille jää tunne, että me teimme tämän yhdessä.”
- Kaikki rakentuu luottamukselle.
Kun koulussa tulee esiin ristiriitatilanteita ja luottamus rakoilee, sen voi myös ansaita takaisin. “Luottamusta tarvitaan koulun ja koulunuorisotyöntekijän välillä yhtä lailla, kuin nuorisotyöntekijän ja nuorten välillä”, Torssonen kuvaa.
Torssosen työ Sylvään koulun yhteisön eteen jatkuu hankkeen puitteissa helmikuun 2027 loppuun. Silloin yhteinen koulu on ollut toiminnassa puoli vuotta. Selvää on, että yhteisöllisen työn ammattilaisille on tarvetta tulevaisuudessakin, sillä suuret yhtenäiskoulut ovat yleistymässä. Koulunuorisotyöntekijän erityinen tehtävä on toimia sillanrakentajana koulun ja vapaa-ajan välillä sekä tukea omalla asiantuntijuudellaan nuorten kasvua ja kehitystä.
Seuraavassa näkökulmatekstissä pureudumme Pirkkalan koulunuorisotyöhön.
Näkökulmia Pirkanmaalta
Tämä artikkeli on osa neliosaista Näkökulmia Pirkanmaalta -sarjaa. Artikkelisarja pohjautuu Pirkanmaalla yhdessä Akaan, Lempäälän, Pirkkalan, Sastamalan ja Valkeakosken kanssa toteutettuun alueelliseen pilottikuntaprosessiin, joka oli osa osaamiskeskus Nuoskan valtakunnallista pilottikuntatoimintaa. Prosessissa tarkasteltiin koulu- ja oppilaitosnuorisotyön rakenteellisen kehittämisen kysymyksiä sekä alueellisen yhteistyön mahdollisuuksia. Sarja tuo näkyväksi kuntien toimivia käytäntöjä ja tarjoaa näkökulmia koulu- ja oppilaitosnuorisotyön vahvistamiseen ja kehittämiseen.
Kirjoittajat:
YTT, BBA Sari Hietamäki
YTM, sosionomi Armi Itätalo
Koulu- ja oppilaitosnuorisotyön osaamiskeskus Nuoskan asiantuntijat
Kehittämiskeskus Opinkirjo
Kuva:
Mirja Torssonen
