Tag Archives for " Puheenvuorot "

Puheenvuoro: Minä olen minä, ainutkertainen

Kirjailija Samuli Paronen eli elämän, jossa ulkoapäin katsoen ei ole paljoa kadehtimista. Hän harhaili, ajautui, sinnitteli, kohtasi sodan arvet ja köyhyyden, parisuhdehankaluudetkin. Hän totesi, että elämä oli ollut hänelle kortteeri. Mestariteoksessaan Maailma on sana hän kirjoitti joukon aforismeja, joiden ajattelu on kirkasta kuin kristalli ja kieli selkeää kuin pilvetön kesäilta. Niissä hän puolusti yksilöä, esimerkiksi […]

Lue lisää

Nuoren puheenvuoro: Kuka minä olen

Olen Inka, täytän syyskuussa vihdoin 18 vuotta. Minulla käynnistyy lukiossa abivuosi. Odotan kovasti, että valmistun lukiosta, sillä olen lähdössä lukion jälkeen armeijaan. Ajattelen pärjääväni armeijassa, koska koen olevani fyysisesti ja henkisesti tarpeeksi vahva siihen. En hätkähdä pienistä vastoinkäymisistä, ja ongelmista selviää aina tavalla tai toisella. En myöskään stressaannu helposti, koska pyrin aina ajattelemaan positiivisesti. Ikinä […]

Lue lisää

Pääkirjoitus: Retkellä itseen

Kuka minä olen? Miten minusta on tullut tällainen? Näitä kysymyksiä ihminen pohtii usein läpi elämänsä. Nuoruudessa kysymykset itsestä ovat vahvasti pinnassa – ollaanhan kehityksen äärellä. Vertaisryhmät, koulu ja vanhemmatkin lataavat odotuksia. Omassa lapsuudessani ja nuoruudessani olin se perheen vanhin tytär, joka osasi kyllä virkata ja kutoa ennen kouluunmenoa, vaan ei lukea kuten isoveljeni, jolla oli […]

Lue lisää

Pääkirjoitus: Tunneilmaston muutos

Ilmastonmuutos, eriarvoistuva yhteiskunta, NEET-nuoret, sote-uudistus, äärinationalismin varjot ja koveneva kilpailuyhteiskunta. Huolireppu pursuaa. Sattumoisin palasin vanhan lempiharrastukseni – lukemisen – pariin kesken kiireisimmän työrupeaman ja kirjoitusrumban.   Löysin itseni toisen maailmansodan pyörteistä, keskitysleireiltä. Teema on tuttu takavuosilta, jolloin ahmin tätä lajityyppiä oikein urakalla. Jopa niin, että unohdin vaihtaa raidalliset pyjamahousuni farkkuihin kipittäessäni kirjastoon hakemaan lisää kirjoja. Mutta […]

Lue lisää

Kolumni: Sorry että elän eilisessä

Teksti: Tommi Hoikkala, tutkimusprofessori, VTT, dos. Nuorisotutkimusseura Miksi näin paksussa kirjassa ei määritellä yhteisöpedagogiikkaa? Näin penättiin Kenen nuorisotyö -opuksen julkkaripaneelissa melkein vuosi sitten Jyväskylän Veturitalleilla. Asia jäi vaivaamaan. Olen sanakirjojen ystävä, varsinkin sivis­tyssanakirjojen. Silti en kauheasti suosi niitä ratkaisukeinona arjen merkityshämminkien setvinnässä. Totta kai tunnen tyypin, yleen­sä keski-ikäinen mies, joka voittaa aina väit­telyt kuittauksella ”mä […]

Lue lisää

Nuoren puheenvuoro: Muutoksen tuiskeessa

“Elämä ei tuu ikinä olemaan sellaista, ku se nyt on”, pohdiskelin deeppejä joskus Instagramissani kaiken muutoksen ja hässäkän keskellä. Nuoren elämään mahtuu joskus ehkä hieman liikaakin muutoksia. Koulu muuttuu. Kroppa muuttuu. Ihmissuhteet muuttuvat. Nuoren ajattelu ja asenteet muuttuvat. Maailmankuva muuttuu. Omat elämäntapani ovat muuttuneet paljon, jos vertaan kolmen vuoden takaiseen itseeni – olin silloin noin […]

Lue lisää

Pääkirjoitus: ”Koskaan et muuttua saa”

Onko kukaan muuttanut joskus, käsi ylös! Oih, kuinka paljon näen käsiä. Siirtymät ovat raskaita, on mantrani, jota läheiseni ovat kuulleet kyllästymiseen saakka. Olipa kyse sitten junamatkasta pääkaupunkiin, kesän vaihtumisesta syksyyn isommista elämänmuutoksista puhumattakaan. Asunnon tai kodin vaihtaminen on konkreettisesti sitä, mistä muutoksessa on kysymys eli luopumisesta. Tavaroiden läjääminen nostaa muistot ja tunteet pintaan. Muutto on […]

Lue lisää

Pääkirjoitus: Nuoruuden kehitystehtävää suorittamassa

Pakkasaamu. Koulussa hiihtopäivä. Kohmeisin sormin sidon sukset ja sauvat pyörän runkoon kiinni ja poljen kouluun. Iltapäivällä alkaa sataa vaakasuoraan lunta. Hiihtoretki jäällä voi alkaa. Sauvat ulottuvat juuri ja juuri vyötäröön saakka. Veljellä on hiihtoa myös samana päivänä ja yhteiset sauvat ovat hänellä. Sohin lyhyillä sauvoilla niin rivakasti kuin pystyn vastatuuleen. Näen hämärästi vain luokkatovereideni loittonevat selät.   Ei tullut hiihdosta suosikkiharrastustani. Löysin […]

Lue lisää